Ruotsiin saattoi luottaa

Ruotsin ja Suomen keskinäinen luottamus kesti kovan paineen alla. Nato saa kaksi vahvaa jäsentä, jotka kaiken muun lisäksi tuovat tuliaisina huimaa teknologiaosaamista.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa saapuivat tiistaina yhdessä Kuninkaanlinnaan Tukholmassa.

17.5. 16:30

Ruotsin ja Suomen Nato-superviikot huipentuvat Nato-hakemuksen yhteiseen jättämiseen Brysselissä ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön valtiovierailuun Ruotsissa.

Viikko on historiallinen. Ruotsi ja Suomi jättävät taakseen sotilaallisen liittoumattomuuden. Päätös oli kummallekin maalle suuri ja pakon sanelema. Se on näkynyt mielialoissa. Päätöksiä on tehty nopeasti ja tyylikkäästi, mutta totisina.

Suomi valitsi oman linjansa, mutta piti erittäin tärkeänä, että päätös voitiin tehdä yhtä jalkaa Ruotsin kanssa. Ilman Ruotsia Suomen Nato-jäsenyys olisi ollut torso.

On aihetta olla iloinen ja ylpeä siitä, että yhteisen ratkaisun tärkeys tunnistettiin ja tunnustettiin molemmissa maissa. Ruotsin ja Suomen keskinäinen luottamus kesti kovan paineen alla. Se luo vahvan pohjan naapurimaiden entistäkin läheisemmille suhteille.

Suomen ja Ruotsin johtavien poliitikkojen yhteydenpito on ollut kevään aikana melkein jokapäiväistä. Pääministeri Magdalena Andersson osoitti vahvaa johtajuutta ohjaamalla vähemmistöhallituksensa Nato-päätöksen taakse. Erityiskiitoksen ansaitsee puolustusministeri Peter Hultqvist, johon suomalaiset ovat tottuneet luottamaan.

Viime vuosina tiivistynyt puolustusyhteistyö on hitsannut Ruotsin ja Suomen yhteen. Nato saa kaksi vahvaa jäsentä, jotka kaiken muun lisäksi tuovat tuliaisina huimaa teknologiaosaamista. Natoon liittyy samaan aikaan kaksi maailman kolmesta tärkeimmästä 5g-teknologian valmistajavaltiosta.

Myrskyisinä aikoina ystävien merkitys korostuu. Pohjoismaat jakavat pitkälti samat arvot ja katsovat maailmaa samalla tavalla. Nyt ne ovat päätyneet myös samaan turvallisuusratkaisuun. Se vahvistaa entisestään Suomenkin pohjoismaista identiteettiä.

Nato kysyy pian, mitä Ruotsi ja Suomi haluavat tehdä Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa. Pohjolan puolustuksen järjestämistä kannattaa pohtia yhdessä Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa.

Ruotsi ja Suomi täyttävät Naton sotilaskartoissa strategisesti tärkeän alueen Itämeren ja arktisen alueen risteyskohdassa. Naton ja Venäjän väliset jännitteet näkyvät suoraan paitsi Itämerellä myös arktisella alueella, jossa Venäjä käy omaa suurvaltataisteluaan. Kansallispäiväänsä tiistaina viettänyt Norja on Natossa keskeinen arktisen alueen asiantuntija.

Yksi Ruotsin ja Suomen turvallisuuspolitiikan eroista on jatkossakin suhde Venäjään. Suomi on etulinjassa. Puolustussuunnittelussa Suomen suojassa oleva Ruotsi toimii tukialueena ja huoltovarmuuden turvaajana tuomassa syvyyttä puolustukseen.

Maantiede selittää sitäkin, miten Venäjään on suhtauduttu arkisessa kanssakäymisessä. Natossakin Suomi haluaa, että keskusteluyhteys Venäjään toimii, jos vain mahdollista. Suomen johto on jatkossakin varovainen Venäjän arvostelussa. Ruotsilla saa olla oma linjansa.

Tärkeintä Suomelle on kuitenkin suhde Ruotsiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää pitkäksi aikaa Pohjois-Euroopan vakautta. Natoon liittymällä Ruotsi ja Suomi vahvistavat niin toistensa kuin koko Itämeren alueenkin turvallisuutta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?