Inflaatio ja sota vievät maailmaa ruokakriisiin

Vientirajoitukset ja -kiellot ovat näyttäviä poliittisia eleitä, mutta lyhytnäköisiä ratkaisuja.

Vehnää markkinoilla Ghaziabadissa, Intiassa.

19.5. 2:00

Runsas kymmenen vuotta sitten protestit levisivät nopeasti Pohjois-Afrikassa. Yksi syy protesteihin oli ruoan hinnan nopea nousu. Taustalla oli luonnollisesti vuosikymmenien patoutumia – tukahdutettuja toiveita paremmasta demokratiasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta – mutta räjähdys tuli elinolojen huonontumisesta. Esimerkiksi Kairon kaduilla vaadittiin arvostusta, mutta ennen kaikkea leipää.

Maailma syöksyy nyt ruokakriisiin. Ukrainan sota ja logistiikan pandemian jälkeiset ongelmat nostavat monia hintoja. Esimerkiksi vilja kallistuu kovaa vauhtia. Venäjä ja Ukraina tuottavat maailmanmarkkinoille lähes kolmasosan vehnästä. Nyt näiden maiden vienti on jumissa – Venäjän vienti pakotteiden takia, Ukrainan vienti Venäjän aloittaman sodan ja Ukrainan satamien saarron vuoksi.

Erityisesti autoritaariset, kansaansa pelkäävät hallinnot ovat perinteisesti vastanneet hintojen nousuun vientirajoituksilla. Näin on käynyt usein Etelä-Amerikassa, ja näin käy nyt monessa maassa ympäri maailmaa, esimerkiksi Intiassa. Intia kielsi vehnän viennin. Maan johtajat pelkäävät, että viljavarastojen ehtyminen ja elintarvikkeiden kallistuminen johtaa levottomuuksiin.

Vientirajoitukset ovat poliittisia eleitä mutta lyhytnäköisiä ratkaisuja, sillä ne johtavat korvaavien tuotteiden hintojen nousuun – myös kieltoon turvautuneessa maassa. Kun vehnä kallistuu, kysyntää ohjautuu yhä enemmän esimerkiksi riisiin, jonka hinta nousee.

Jos vientikiellon alaisen tuotteen kotimainen sato sitten tuhoutuu, kieltoa käyttänyt maa joutuu varmuusvarastojen loppumisen jälkeen ostajaksi markkinoille, joilla se itse on nostanut hintaa. Intia kärsii tänä keväänä helleaallosta.

Intian vehnän päävientikohde on Bangladesh, jolla ei ole senkään vertaa mahdollisuuksia sopeutua ruokakriisiin kuin Intialla. Ilmiö, joka tunnetaan Euroopassa ruokakorin hinnan kallistumisena, on kehitysmaissa nälänhätä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?