Suomi ja Ruotsi pääsivät tärkeään rooliin Yhdysvaltain suuressa pelissä

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys sai mahdollisimman vahvan tuen Washingtonissa. Se ei johdu vain siitä, että ne ovat sympaattisia valtioita.

Presidentti Sauli Niinistö, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Valkoisessa talossa torstaina.

21.5. 2:00 | Päivitetty 21.5. 6:48

Yhdysvallat tukee vahvasti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Viesti välittyi lujana ja selvänä presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin vieraillessa Valkoisessa talossa tällä viikolla. Pohjoisille vieraille oli varattu Washingtonissa ensimmäisen luokan vastaanotto soittokuntineen ja juhlapuheineen.

Presidentti Joe Bidenin mukaan Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton kaikki jäsenvaatimukset ”ja vähän päälle”. Maat myös tekevät Natosta vahvemman ”eivät vain kapasiteettinsa vuoksi vaan koska ne ovat vahvoja, vahvoja demokratioita”.

Yhdysvaltain johto on kevään aikana antanut Suomelle ja Ruotsille enemmän huomiota kuin pienet maat olisivat kohtuudella voineet toivoa. Se johtuu siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat päässeet tärkeään sivurooliin tässä historiallisessa tilanteessa.

Yhdysvallat ja Eurooppa ajautuivat pitkään erilleen, kun Yhdysvaltain huomio oli siirtynyt Aasiaan ja EU tuskaili Hamletin lailla, ollako vai eikö olla itsenäinen sotilaallinen voima.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on avannut ainakin toistaiseksi tämän umpisolmun. Yhdysvaltalaiset ovat huomanneet, että ukrainalaisten menestys taistelukentällä tarjoaa tilaisuuden heikentää merkittävällä tavalla Venäjän sotilasvoimaa. Sillä taas on vaikutusta voimatasapainoon myös suuren pelin päänäyttämöllä Aasiassa.

Natosta on taas tullut tärkeä. Venäjän uhka on saanut liittouman palaamaan lähtöruutuun. Biden sanoi: ”Yhdessä seisten me torjumme uskon, jossa voima on oikeutta, ja julistamme vahvemman uskon: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.”

Turvallisuuspolitiikan lisäksi kysymys on aatteiden taistelusta. Yhdysvalloissa on viime vuosina vahvistunut Donald Trumpiin henkilöitynyt isolationismi. Siinä maailma nähdään nollasummapelinä, jossa muut maat yrittävät käyttää Yhdysvaltoja hyväkseen, joten Yhdysvaltojen kannattaa pysyä maailman asioista kaukana, ellei tarjolla sitten ole suoraa hyötyä.

Ukrainan uusimman tukipaketin käsittelyn alla Trump viestitti, että ”demokraatit lähettävät taas 40 miljardia dollaria lisää Ukrainalle, kun Yhdysvalloissa vanhemmat taistelevat saadakseen ruokaa lapsilleen”. Tällainen ajattelu on kyynisyydessään lähellä autoritaaristen johtajien ja kansallismielisten populistipuolueiden aatemaailmaa.

Suomen ja Ruotsin kannalta on suuri onni, että Valkoisessa talossa on tämän kriisin aikana Biden eikä Trump, joka sanoi Helsingin huippukokouksessa vuonna 2018 luottavansa enemmän Vladimir Putiniin kuin amerikkalaisten omiin tiedustelutietoihin. Tärkeää on sekin, että senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell on luvannut edistää hanketta nopeasti.

Yhdysvaltain tappiot Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa vahvistivat eristäytymisen kannatusta, mutta Ukrainan sota saattaa kääntää kehityksen suunnan. Kyynistymisen takana on nimittäin pettynyttä idealismia. Oikeastaan amerikkalaiset ovat tyytyväisimpiä saadessaan nähdä itsensä johtamassa hyvän voimia pahaa vastaan. Sellaista roolia ei vain ole ollut pitkään aikaan tarjolla, ei ennen kuin nyt.

Ukrainan sota on näyttäytynyt klassisena hyvän ja pahan taisteluna – jossa hyvä on vielä voitolla. Sellaisia tarinoita amerikkalaiset rakastavat. Trumpin kiukuttelusta huolimatta 68 prosenttia republikaaniäänestäjistäkin ajattelee, että Ukrainaan tulee toimittaa sotilaallista apua. Ukrainan sota voi antaa republikaanijohdolle tilaisuuden vallata puolue takaisin trumpilaisilta.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on tässä tilanteessa monella tapaa hyödyllinen: se on tappio Venäjälle ja voitto Natolle, mutta kiillottaa lisäksi Naton demokraattista ja moraalista kilpeä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?