Luonto kaipaa entistä vahvempaa lain suojaa

Ekologinen kompensaatio tuo uuden keinon luontohaittojen korjaamiseen, mutta malminetsintä ei kuulu kansallis- ja luonnonpuistoihin. Luonnonsuojelulain uudistus tuo tarpeellisia keinoja luontokadon pysäyttämiseksi.

Uudessa luonnonsuojelulaissa kokonaiset luontotyypit, esimerkiksi suoalueet, ovat saamassa aiempaa vahvemman suojan. Suomen suoluontotyypeistä yli puolet on uhanalaisia.

25.5. 2:00 | Päivitetty 25.5. 6:23

Suomessa uudistetaan luonnonsuojelulakia. Päivitystä kaivataan, sillä nykyinen laki on vuodelta 1997 ja neljännesvuosisadassa luonto on joutunut entistä ahtaammalle. Ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta on tullut vakavia uhkia koko ihmiskunnalle samaan aikaan, kun maapallon väkimäärä jatkaa kasvuaan.

Luonnon monimuotoisuus hupenee hälyttävällä vauhdilla, kun elinympäristöt pirstoutuvat maankäytön tehostumisen vuoksi. Tutkijat puhuvat jo kuudennesta sukupuuttoaallosta. Edellinen oli 65 miljoonaa vuotta sitten, kun dinosaurukset kuolivat.

Suomessakin luonto köyhtyy. Joka yhdeksäs eliölaji ja lähes puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia.

Luonnonsuojelulain uudistuksen taustalla on sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon hillitseminen. Molempien turvaamiseksi tarvitaan selkeät säännöt. Toistaiseksi kumpaakaan ei ole onnistuttu pysäyttämään.

Luonto köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla, vaikka kansainvälisten sopimusten ja kansallisten sitoumusten mukaan kehityksen pitäisi olla päinvastaista. Suomessakin luonto kaipaa entistä vahvempaa lain suojaa.

Eduskunnan käsittelyssä oleva laaja lakiuudistuspaketti sisältää useita ajantasaistettuja pykäliä, joiden avulla tärkeitä luontoarvoja turvataan.

Uutta on esimerkiksi kokonaisten luontotyyppien suojelun vahvistaminen uhanalaisten lajien rinnalla, ekologinen kompensaatio sekä malminetsinnän kieltäminen kansallis- ja luonnonpuistoissa. Kaikki ovat tervetulleita uudistuksia.

Ekologinen kompensaatio tuo pilaaja maksaa -periaatteen luonnonsuojeluun samaan tapaan kuin päästökauppa ohjaa ilmastopäästöjen vähentämiseen. Kun luontokatoa syntyy esimerkiksi kaupunkirakentamisen ja liikenneväylien avaamisen myötä, haitta voidaan hyvittää ennallistamalla luontoa tai suojelemalla elinympäristöjä jossain muualla.

Vapaaehtoinen kompensaatio on askel oikeaan suuntaan. Se voidaan ottaa käyttöön silloin, kun luonnon säästäminen ei ole mahdollista. Samalla on kuitenkin varmistettava, että luontohaitta ja korvaavan toimen vaikutukset vastaavat toisiaan. Laki tuo luontoarvojen markkinoille raamit ja valvonnan, mikä toivottavasti estää viherpesun.

Valtio voisi näyttää esimerkkiä ja ottaa kompensaatiot käyttöön omissa hankkeissaan.

Toinen tarpeellinen uudistus liittyy kaivostoiminnan haittojen torjumiseen. Malminetsintä aiotaan siis kieltää kansallis- ja luonnonpuistoissa, mutta toiminnan ehtoja tiukennetaan myös muilla luonnonsuojelualueilla.

Alueet on suojeltu siksi, että luonto säästyisi. Malminetsintä puolestaan tähtää viime kädessä kaivostoiminnan aloittamiseen. On mahdotonta, että nämä kaksi tavoitetta toteutuisivat samassa paikassa. Suomesta löytyy hyödynnettäviä mineraaleja esimerkiksi akkuteollisuuden tarpeisiin muualtakin kuin luonnonsuojelualueilta.

Luonnonsuojelulain uudistaminen on kaikkien etu. Tarvitaan sitovat tavoitteet, joilla varmistetaan, että luonnon köyhtyminen saadaan pysäytettyä.

Nyt eduskunnassa oleva lakiesitys on kovan väännön ja monien kompromissien tulos, mutta se on joka tapauksessa iso askel eteenpäin, jotta kokonaisuus saadaan hallintaan.

Pykälistä ovat kinastelleet erityisesti vihreät ja keskusta. Ankaria kiistoja on ollut myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön välillä, ja ajoittain neuvottelut ovat olleet täysin jumissa. Hyvä, että sopu viimein häämöttää.

Luonto on elävää pääomaa. Se ei saa jäädä kärsijäksi, jos vastakkain ovat luonto itseisarvona ja luonto taloudellisen hyödyntämisen lähteenä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?