Vihreät sai puheillaan sunnuntailisistä aikaan vain äläkän

Sunnuntailisät on tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, josta on väännetty ennenkin. Kiistely jatkuu, mutta muutosta ei ole näköpiirissä.

Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela (vas.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne ja vanhempainvapaalla vielä oleva puheenjohtaja Maria Ohisalo vihreiden puoluekokouksen mediatilaisuudessa Joensuussa lauantaina.

23.5. 16:30

Työntekijöiden korvauksista syntyi viikonloppuna äläkkä, kun vihreiden puoluejohto esitti, että laista poistettaisiin työntekijöiden oikeus saada sunnuntailisiä. Nykyisin työaikalaki takaa sunnuntaityöstä tuplapalkan.

Joensuussa kokoontunut vihreiden puoluekokous ei lopulta hyväksynyt esitystä uuteen poliittiseen ohjelmaan, mutta aihe hallitsi julkisuutta vuorokauden. Sunnuntailisien nousu isoksi aiheeksi oli esityksen tekijöille selvästi yllätys, eikä puoluejohto ollut kunnolla valmistautunut avaamaan ajatteluaan.

Vihreät olisi voinut saada kerättyä esityksellä pisteitä. Esitys olisi voinut olla vaaraton keino karistaa vihreiden ongelmaksi noussutta vasemmistoleimaa ja todistaa riippumattomuutta ammattiyhdistysliikkeestä. Puoluejohto edellytti, että uusi malli haetaan kolmikantaisesti ja niin, etteivät kokonaisansiot laske. Syntynyt kohu vahvisti käsitystä, ettei puolue hallitse itsestään syntyvää kuvaa.

Itse aihe eli sunnuntailisät on tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, josta on väännetty ennenkin.

Vastustajille sunnuntailisä näyttää maallistuneessa yhteiskunnassa oudolta uskonnolliselta jäänteeltä, joka pitää jotkin ravintolat ja kahvilat sunnuntaisin kiinni ja jarruttaa taloudellista toimeliaisuutta. Osalle kyse on myös periaatteesta: tällaisista asioista ei pitäisi säätää lailla, sillä kenenkään ei ole pakko työskennellä aloilla, joilla työskennellään sunnuntaisin.

Sunnuntailisien puolustajat korostavat, että monella matalapalkka-alalla lisä on tärkeä osa tulonmuodostusta. Lisää ei tarvitse liittää uskontoon vaan siihen, että yhteiskunnassa on hyvä olla yhteinen vapaapäivä. Kun koulut toimivat arkisin, sunnuntaisin töihin joutuvien vanhempien on saatava lisäkorvaus.

Kiista nousee vastedeskin säännöllisesti esiin, mutta tilannetta voi jo kutsua asemasodaksi. Mitä enemmän työnantajapuoli haluaa sopia asioista paikallisella tasolla, sitä vahvemmin ammattiyhdistysliike pitää kiinni lakien vähimmäisehdoista. Kun luottamusta puuttuu, mikä tahansa uudistus näyttää uhkalta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?