Haastamalla Suomea ja Ruotsia Turkki horjuttaa koko Naton uskottavuutta

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan saattaa vielä kasvattaa jännitteitä Naton Madridissa pidettävän huippukokouksen alla. Uhkapelillä on kuitenkin rajansa, sillä vaatimuksessaan Turkki on yksin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on asettanut ehtoja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

26.5. 2:00 | Päivitetty 26.5. 7:00

Turkin itsevaltainen johtaja presidentti Recep Tayyip Erdoğan käyttää jälleen ulkopolitiikkaa sisäpolitiikan tarkoituksiin piittaamatta siitä, mitä Nato-liittolaiset Turkin toimista ajattelevat. Pelinappuloina ovat Suomi ja Ruotsi, joiden Nato-jäsenyysneuvottelujen aloittamisen Turkki viime viikolla esti.

Suomesta ja Ruotsista tuli osa Erdoğanin kytkykauppaa, jonka perimmäisistä tarkoituksista ei ole vielä saatu kunnolla selkoa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että asian ratkaisemiseen tarvitaan Suomen ja Ruotsin sijaan Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden. Silti Suomi ja Ruotsi toimivat ikään kuin kyse olisi neuvotteluista vain niiden ja Turkin väillä. Tämä onkin ainakin toistaiseksi viisasta, jotta Turkin vaatimukset saataisiin rajattua aiheisiin, joilla on yhteys Suomeen ja Ruotsiin.

Suomen ja Ruotsin virkamiesdelegaatiot neuvottelivat keskiviikkona Turkin kanssa Ankarassa. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) puolestaan vierailee Washingtonissa tapaamassa muun muassa Yhdysvaltojen ulkoministeriä Antony Blinkeniä. Yhdysvallat tukee näyttävästi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ja takaa maiden turvallisuutta myös sinä harmaana aikana, jolloin maat eivät vielä ole Naton täysivaltaisia jäseniä.

Teoriassa Suomen ja Turkin suhde on hyvä, eikä Turkilla pitäisi olla mitään Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Presidentti Sauli Niinistö keskusteli Suomen aikeista jo huhtikuun alussa Erdoğanin kanssa puhelimessa, ja uudestaan viime viikonvaihteessa.

Ruotsin ja Turkin suhde on jännitteisempi, sillä Ruotsi tukee Suomea näyttävämmin kurdeja ja arvostelee Turkkia.

Turkin toimissa kyse ei kuitenkaan ole Suomesta eikä edes Ruotsista. Vaalit lähestyvät, ja Turkin talous on kriisissä. Erdoğan nostattaa kansallistunnetta ja siirtää huomiota pois Turkin omista ongelmista. Erdoğan on myös ilmoittanut uudesta sotilasoperaatiosta Syyriassa – mikä tekee Suomelle ja Ruotsille vaikeaksi suostua Turkin vaatimuksiin aserajoitusten purkamisesta.

Euroopan unionissa on nähty, miten Turkki toimii. Turkin ja Kreikan suhde on jännitteinen muun muassa Kyproksen jaon vuoksi, mikä haittaa EU:n päätöksentekoa sekä Naton ja EU:n yhteistyötä. Natossa Turkki luo jatkuvasti ongelmia liittolaisilleen. Turkki on vuosien varrella viivyttänyt lukuisia päätöksiä.

Erdoğan nostatti Natossa raivoa sillä, että Turkki osti vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen suojakseen venäläisen S-400-ilmatorjuntajärjestelmän. Venäläinen teknologia on Natolle valtava maine- ja turvallisuusriski, joten Yhdysvallat sulki Turkin F-35-hävittäjäohjelmasta. Siihen Turkki haluaisi takaisin.

Turkki on sijaintinsa ja kokonsa takia yksi Naton tärkeimmistä jäsenistä. Nato tarvitsee Turkkia, ja tämän Erdoğan tietää.

Erdoğan saattaa vielä kasvattaa jännitteitä Naton Madridissa pidettävän huippukokouksen alla. Uhkapelillä on kuitenkin rajansa, sillä vaatimuksineen Turkki on yksin.

Kyse on Naton uskottavuudesta. Vaikka Turkki ei kytke Suomelle ja Ruotsille osoittamiaan vaatimuksia suoraan Ukrainan sotaan, Erdoğan kyseenalaistaa liittokunnan yhtenäisyyden ja avointen ovien politiikan kriittisellä hetkellä. Venäjä on haastanut hyökkäyssodallaan Ukrainassa koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen.

Neuvotteluissa Turkin kanssa loppuratkaisu ei ole Suomen ja Ruotsin käsissä, ei varsinkaan, jos Turkki tavoittelee jotakin, mitä voi saada vain Yhdysvalloilta. Mutta koska Turkin Suomelle ja Ruotsille osoittamat vaatimukset koskevat terrorismia ja asevientiä, jotain Turkin kanssa todennäköisesti sovitaan.

Myönnytyksillä on kuitenkin rajansa. On myös selvää, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhdessä, vaikka Turkki yrittää lyödä kiilaa maiden väliin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?