Ukraina ei saa unohtua

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan yli kolme kuukautta sitten. Sodan jatkuminen uhkaa turruttaa, mutta ukrainalaisilla oli pääministeri Sanna Marinille tärkeä viesti: älkää unohtako meitä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) tutustui Venäjän hyökkäyksen tuhoihin Ukrainan Irpinissä torstaina.

28.5. 2:00

Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa on jatkunut jo yli kolme kuukautta.

Sinä aikana Venäjän armeija on osoittautunut odotettua heikommaksi ja pelätyn raa’aksi. Venäjän sotajoukot ovat edetessään tuhonneet huoletta siviilikohteita ja pommittaneet muun muassa sairaaloita ja kymmeniätuhansia asuintaloja. Miehittämillään alueilla venäläiset ovat surmanneet, kiduttaneet, raiskanneet ja ryöstelleet.

Tämä tuhoaminen on selvästi suunnitelmallista. Siitä on tullut Venäjälle sitä tärkeämpää, mitä vahvemmaksi Ukrainan puolustus on osoittautunut. Venäjän johtaja Vladimir Putin pyrkii saamaan Ukrainan taloudellisesti polvilleen.

Ukrainan taloustilanne onkin Venäjän hyökkäyksen vuoksi tukala. Venäjä on tuhonnut tuotantolaitoksia ja infrastruktuuria, pakottanut Ukrainan käyttämään suuria summia sotimiseen ja estänyt sitä käymästä kauppaa normaaliin tapaan. Maailmanpankki on arvioinut Ukrainan kansantuotteen supistuvan tänä vuonna 45 prosenttia. YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan 90 prosenttia ukrainalaisista on suistunut tai suistumassa köyhyyteen, mikäli sota jatkuu vielä vuoden lopulla. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainan talous oli vasta toipumassa Venäjän vuonna 2014 aloittamasta Kaakkois-Ukrainan miehityksestä, jossa Ukraina menetti tärkeitä teollisuus- ja kaivosalueita.

Yksi Venäjän keino on ollut estää Ukrainaa kuljettamasta vientituotteitaan Mustan­meren kautta maailmalle. Tällä on laajoja vaikutuksia, sillä Ukraina tuottaa muun muassa 12 prosenttia maailman vehnästä ja 15 prosenttia maissista. Ukrainan viljan jumiutuminen varastoihin on aiheuttamassa globaalia ruokakriisiä. Jos Ukrainan siiloissa nyt seisovaa viljaa ei saada maailmalle, uudelle sadolle ei ole tilaa ja se uhkaa pilaantua. Tämä pahentaisi tilannetta entisestään.

Ruokakriisi on siis Venäjän poliittisesti aiheuttama. Ukrainassa on kyllä ruokaa vietäväksi. Tämän kevään kylvökin onnistui lähes normaaliin tapaan Venäjän hyökkäyksestä huolimatta.

Euroopan unioni valmistelee nyt solidaarisuuskäytäviksi kutsuttuja väyliä Ukrainan viljan saamiseksi maata pitkin EU-maiden satamiin. Se on hidas ja työläs keino jo pelkästään eri raideleveyksien vuoksi, mutta todennäköisesti toteuttamiskelpoisin. Muut vaihtoehdot edellyttävät lännen joukkoja, mihin lännessä ei olla poliittisesti valmiita.

Ukrainan viennin helpottaminen on tärkeää. Puheessa solidaarisuuskäytävistä on silti ikävä sivumakunsa. Vasta kolme kuukautta Venäjän hyökkäyksen jälkeen EU valmistelee byrokratian helpottamista.

Venäjä on nyt keskittänyt hyökkäyksensä Donbasiin, jossa se onkin edennyt. Se pyrkii saamaan haltuunsa Donetskin ja Luhanskin maakunnat kokonaisuudessaan. Niiden valtaaminen on Venäjän julkinen tavoite, joten Kreml voi esittää tilanteen voittona.

Putinin oikeat tavoitteet ovat ilmiselvästi suurempia. Siksi Venäjä yrittää näännyttää Ukrainaa taloudellisesti ja nollata Ukrainan viime vuosien kehityksen. Venäjä myös tietää, että sodan pitkittyminen vähentää lännen Ukrainaan kohdistamaa huomiota. Se näkyy jo vapaaehtoisten avustusmäärissä, mutta myös kansainvälisestä liike-elämästä nousevissa puheissa. Siellä jotkut jo odottelevat paluuta Venäjän markkinoille ja toiset puhuvat rauhasta – Venäjän ehdoilla.

Lännessä on ymmärrettävä, että sota voi kestää vielä pitkään. Ukraina tarvitsee taloudellista, sotilaallista, henkistä ja jopa byrokraattista tukea. Kiovassa, Irpinissä ja Butšassa helatorstaina vieraillut pääministeri Sanna Marin (sd) kertoikin ukrainalaisten viestin olleen selvä: älkää unohtako meitä.

Se on tärkeä viesti. Emme saa unohtaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?