Suomesta on tullut jääkiekon suurvalta

Suomi voitti jääkiekon MM-finaalissa valtavat paineet ja Kanadan. Päävalmentaja Jukka Jalosen johdolla Suomesta on tullut lajin mahtimaa, joka osaa voittaa monella tavalla.

Marko Anttila ja Valtteri Filppula suihkuttavat samppanjaa maailmanmestaruuden kunnaiksi.

30.5. 14:00

Jääkiekon MM-kisojen loppuottelusta Kanadaa vastaan tuli tunteiden vuoristorata. Suomi ehti nousta tappiolta johtoon ja menettää kahden maalin etumatkan ennen kuin Sakari Mannisen laukaus ratkaisi Suomen historian neljännen MM-kullan.

Suomalaiset elivät kolme tuntia Leijonien mukana. Televisiolähetys tavoitti kodeissa peräti 3,25 miljoonaa katsojaa. Kun päälle tulevat vielä baareissa ja muualla peliä katsoneet, voidaan sanoa, että kolmen tunnin ajan kansakunta jännitti, pelkäsi ja iloitsi yhdessä.

Leijonajoukkueesta on kasvanut symboli, jonka menestys on heijastellut suomalaisten muutosta hyvistä häviäjistä lajin suurvallaksi. Jokainen kultamitali on ollut yksi etappi sillä tiellä.

Vuoden 1995 MM-kulta tuli nuorten tähtipelaajien voimin. Voitto Ruotsissa järjestetyissä kisoissa oli vedenjakaja: taakse jäi lamamasennus, edessä olivat EU, Nokia ja suuri nousu.

Seuraavaa mestaruutta saatiin odottaa 16 pitkää vuotta. Se tuli Slovakiassa vuonna 2011, kun Ruotsi kaatui finaalissa. Historiaan kisoista jäi 19-vuotiaan Mikael Granlundin ilmaveivimaali välierässä Venäjää vastaan. Suomalaiset oli tiedetty koviksi työmiehiksi, mutta nyt esiin nousi virtuoosimainen taito, joka ikuistettiin jopa postimerkkiin.

Vuonna 2019 oli taas haalariosaston vuoro. Suomi lähti Slovakiassa taas pidettyihin kisoihin ilman suuria tähtiä, mutta ratkaisupeleissä sellaiseksi nousi lempinimellä ”Mörkö” tunnettu Marko Anttila, joka on ollut viime vuosien kiekkomenestyksen erikoislaatuinen ilmentymä: kaukalossa kömpelösti vaappuva hujoppi, jolla on ilmiömäinen kyky ilmoittautua palvelukseen aina, kun Suomi tarvitsee oikein hyvää miestä.

Tämänvuotinen Suomen neljäs maailmanmestaruus oli taas omanlaisensa. Pekingin olympiakisoissa kultaa voittanut joukkue oli vahvistunut vielä muutamalla NHL-tähdellä, joten ensimmäistä kertaa Suomi lähti turnaukseen selvänä mestarisuosikkina. Kun päälle pantiin kotiyleisö, paineet olivat valtavat. Finaalissa Suomi osoitti henkisen vahvuutensa.

Kolme maailmanmestaruutta ja olympiakullan voittanut päävalmentaja Jukka Jalonen on yhdessä valmennustiiminsä kanssa kehittänyt Suomelle oman pelillisen identiteetin. Suomi pelaa kollektiivista jääkiekkoa, jossa jokainen pelaaja tietää tarkasti oman roolinsa ja sen, mitä häneltä missäkin tilanteessa odotetaan. Selkeä systeemi luo turvallisuutta, mutta jättää myös tilaa yksilöiden luovuudelle.

Jalosen pelitapaa on joskus syytetty puuduttavaksi, mutta se on monipuolistunut vuosien mittaan. Valmentaja osaa myös sopeutua eri tilanteisiin: Suomi pystyy voittamaan niin työllä kuin taidollakin. Jalosen joukkueissa tähdet saavat loistaa, mutta suurin tähti on aina joukkue.

Kysymys ei ole pelkästään Jalosesta, sillä maajoukkue on vain suomikiekon jäävuoren näkyvä huippu. Alla on juniorivalmentajista lähtevä luja verkosto, jonka rakentajista kannattaa mainita ainakin jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola ja valmennusfilosofi Erkka Westerlund.

Hyvää on siis luvassa myös jatkossa, eikä pelkästään jääkiekossa, sillä suomalaista pelitapaa viedään eteenpäin monessa muussakin lajissa, esimerkiksi jalkapallossa, koripallossa ja salibandyssa – niin miesten kuin naistenkin puolella.

Mestaruuden varmistuminen aloitti juhlinnan, jossa purkautui varmasti myös koronavirusepidemian paineita ja Ukrainan sodan ahdistusta. Taas jääkiekko tarjosi ilon ja yhteisyyden hetken juuri silloin, kun sitä todella tarvittiin.

Tampereella juhlijat kokoontuivat Keskustorille ja Helsingissä Havis Amandan patsaalle, jota edes vaneriseinät eivät kyenneet suojelemaan kiipeilijöiltä. Onneksi patsas säästyi vahingoilta.

Vetoomukset tai esteet eivät riitä riehujia pysäyttämään, joten Mantan suojelemiseksi tarvitaan uusia keinoja. Kiirekin niillä on, sillä valmentaja Jalonen ja hänen mainiot kiekkoleijonansa eivät välttämättä ole saaneet vielä voittamisesta tarpeekseen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?