Turkki nöyryyttää Suomea ja Ruotsia, mutta peli­nappulan on kestettävä osansa

Nato-prosessin pitkittyminen voi vaikuttaa arvioihin Suomen turvallisuustilanteesta, mutta turvallisuushuolia hälventää Suomen ja Ruotsin Yhdysvalloilta sekä muilta suurilta Nato-mailta saama näyttävä tuki.

Presidentti Sauli Niinistö julkaisi keskiviikkona blogikirjoituksen, jonka viestinä oli se, että Suomi ottaa Turkin huolen terrorismista vakavasti. Kirjoituksen yhteydessä julkaistiin kuva vuodelta 2015, jolloin presidenttipari vieraili Ankarassa ja kävi yhdessä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja tämän puolison kanssa laskemassa kukkia terrori-iskupaikalle.

3.6. 2:00

Turkki uhkaa Naton yhtenäisyyttä jarruttamalla Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvotteluja ja uhkaamalla hyökätä taas Pohjois-Syyriaan. Näin Turkki pakottaa muut Nato-maat ottamaan paremmin huomioon Turkin tavoitteet Lähi-idässä.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan pelaa samaan aikaan monessa pöydässä. Suomi ja Ruotsi ovat pelinappuloita, eikä se ole miellyttävää. Suomen johto on ottanut Erdoğaniin saman linjan kuin aiemmin Vladimir Putiniin: ei provosoida eikä provosoiduta.

Edessä voi silti olla sarja nöyryytyksiä, ja ne pitää kestää. Suomen johdon pokan on pidettävä. Lähiaikoina Suomi saattaa viestittää yksituumaisuutta Turkin kanssa terrorisminvastaisissa toimissa. Presidentti Sauli Niinistö kirjoitti keskiviikkona blogissaan Suomen ottavan terrorismin torjunnan ja Turkin huolet vakavasti. Samalla hän jakoi vuonna 2015 otetun valokuvan, jossa jätti Erdoğanin kanssa kukkia terrori-iskupaikalle Ankarassa.

Suomi ja Ruotsi voivat kuitenkin vastata vain niihin vaatimuksiin, jotka ovat maiden omissa käsissä, ja niihinkin rajallisesti. Lakeja, ihmisoikeuksia tai EU:n linjauksia ei Nato-jäsenyyden vuoksi voi rikkoa.

Erdoğan näyttää nyt, kuinka erilainen Nato-maa Turkki on liittokunnan 29 muuhun jäsenmaahan verattuna. Turkki on alueellinen suurvalta, jonka johtaja ei emmi käyttää Suomea ja Ruotsia voimapolitiikkansa – ja omien sisäpoliittisten etujensa – ajamiseen. Uho puhuttelee Turkin nationalisteja.

Turkilla on erityisesti kurdeihin ja Lähi-itään liittyviä turvallisuushuolia. Erdoğan hakee niille huomiota Yhdysvalloilta, mutta myös Saksalta ja Ranskalta.

Nyt purkautuu vanhoja patoutumia. Varsinkin Ruotsin ottaminen maalitauluksi oli helppoa, sillä Ruotsin tuki Syyrian ja Turkin kurdeille on ollut varsin näyttävää, eikä Ruotsi ole empinyt arvostella Turkin ihmisoikeusloukkauksia. Turkkia harmittavat myös asevientirajoitukset, jotka EU sääti Suomen puheenjohtajakaudella vuonna 2019, kun Turkki oli hyökännyt Syyriaan.

Venäjää miellyttänee se, että Turkki vähintään hidastaa Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Samalla Venäjä saa aikaa pohtia, yrittäisikö se itsekin vaikuttaa Suomen ja Ruotsin aikeisiin. Tilanne saa Naton näyttämään sellaiselta kuin Venäjä haluaakin: epäyhtenäiseltä.

Jos ongelmat Turkin kanssa eivät ratkea ennen Naton Madridissa kesäkuun lopussa pidettävää huippukokousta, kiistasta tulee siellä koko Naton asia. Sitä yritetään välttää.

Yhdysvalloille Erdoğanilla on toivomuksia, joista edes jonkin kuittaamalla presidentti Joe Biden saattaisi edistää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Halua taipua Turkin painostukseen ei vain ole kenelläkään. Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille tilanne on kiusallinen, sillä Naton keskeiset jäsenet ovat sitoutuneet siihen, että ovi Suomelle ja Ruotsille on auki.

Auki se lopulta varmasti onkin. Turkilla ei ole halua eikä tarvetta estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Se on kiristämässä itselleen etuja. Kiristykseen kuuluu uhkauksia ja pelottavia eleitä, mutta lopulta myös panttivankien vapauttaminen.

Lunnaansa Turkki kuitenkin tahtoo. Naton yhtenäisyyden uhmaaminen on jo nyt maksanut Turkille niin paljon poliittista pääomaa, että jotain Erdoğan laskee varmasti saavansa. Viime kädessä tärkein asia Turkille on kuitenkin suhde Yhdysvaltoihin.

Nato-prosessin pitkittyminen voi herättää huolta Suomen turvallisuudesta, mutta huolia hälventää Suomen ja Ruotsin Yhdysvalloilta sekä muilta suurilta Nato-mailta saama näyttävä tuki. Vääntö Turkin kanssa voi kuitenkin rapauttaa Naton kannatusta Suomessa.

Kuherruskuukautta Natossa ei tule. Turkin ja muiden Nato-maiden väliset jännitteet todennäköisesti vain kasvavat lähivuosina. Suomi joutui opettelemaan heti Naton tavoille.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?