Nollakorkomaailma katosi

Velka maksaa taas. Muutos voi olla kivulias niille valtioille ja kotitalouksille, jotka sovittivat tulevaisuuden menonsa halvan velan varaan.

Asuntonäyttö Helsingissä toukokuussa.

11.6. 2:00 | Päivitetty 11.6. 6:11

Yksi ajanjakso päättyy. Nollakorkojen aika on ohi, ja samalla toivottavasti sammuu tähän aikaan soveltunut huoleton suhtautuminen velkaan. Velka maksaa taas. Muutos voi olla kivulias niille valtioille ja kotitalouksille, jotka sovittivat tulevaisuuden menonsa halvan velan varaan.

Asuntolainojen viitekorot ovat olleet viime aikoina nopeassa nousussa. Lainamarkkinoilla uskotaan, että inflaatio ei taltu nopeasti. Euroopan keskuspankki on nostamassa ohjauskorkoa heinäkuussa. Lainojen hinnoittelussa yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor ei vieläkään ole järin korkea, mutta suunta on selvä ja vakaa: ylöspäin. Korkojen nousu on jo hyydyttänyt ainakin sijoitusasuntojen ostoaikeita.

Korko-odotukset eivät näy vielä asuntojen hinnoissa, sillä pandemian jälkeinen kulutusbuumi jatkuu ja isompia asuntoja etsitään yhä. Kiinteistönvälittäjien asuntomarkkinakielinen viesti on kuitenkin se, että kysynnän kuumin trendi taittuu. Suomeksi käännettynä: asuntokauppa on hiljentymässä.

Uudisasuntojen myynti hyytyi jo. Säästöpankkiryhmään kuuluvat Sp-koti ja Noa Säästöpankki arvioivat kolmisen viikkoa sitten, että Helsingissä uusien asuntojen kauppa väheni viime vuodesta yli 60 prosenttia tammi–huhtikuussa. Suunta oli sama Espoossa ja Vantaallakin. Asuntolainojen kysyntä on vähentynyt selvästi alkuvuonna.

Ruotsi menee taas Suomen edellä. Inflaation ja korkojen nousun ajama muutos näkyy Ruotsissa jo asuntojen hintojen laskuna, joka voi kiihtyäkin. Ruotsin keskuspankki on jo nostanut ohjauskorkoa ja lisää on tulossa. Keskuspankki olettaa ohjauskoron nousevan lähelle kahta prosenttia vuoden 2025 mennessä.

Suomen asuntomarkkinat ovat hieman erilaiset kuin Ruotsin, ja EKP on ollut korkolinjassaan maltillisempi kuin Ruotsin keskuspankki. Ruotsissa asuntovelalliset maksavat usein vain korkoja suurista lainoistaan. Suomessa lainasummat ovat pienemmät ja tasaerälainat yleisiä. Mutta asumisen kallistumiselta ei välty sen kummemmin asuntolainoitettu kuin lainansa jo maksanutkaan. Energian kallistuminen pitää siitä huolen. Vuokramarkkinoilla vuokrat on usein sidottu kuluttajahintaindeksiin. Tosin viime aikoina kysynnän puute on painanut vuokria alaspäin.

Sama velkahinnoittelun trendi näkyy valtionlainojen markkinoilla. Jopa varmoina lainaajina pidettyjen Saksan ja Suomen korot nousevat. Vielä muutama kuukausi sitten ne saivat lainaa miinuskorolla – velkaantumisesta maksettiin. Näin ei ole enää.

Koska yksi Suomen hallituksen koossapitävä voima on ollut kurinalaisen talouspolitiikan välttely, ongelmia on hoidettu menoja lisäämällä, käytännössä velkaantumalla. Pandemia ja Ukrainan sota olivat hyviä syitä toimia näin, mutta hallituksen alkutaipaleella luotiin kuluja myös huonommin perustelluista syistä. Korkojen paluusta varoitelleita pidettiin synkistelijöinä, ilonpilaajina ja vanhanaikaisen rahapolitiikan airueina.

Nyt korot kuitenkin palaavat ja valtiokin joutuu velkojensa vuoksi ahtaammalle. Hallitus kertoi jo lisäbudjetin laatimisen yhteydessä, että arviota valtionvelan ensi vuoden korkomenoista pitää korottaa 167 miljoonaa euroa.

Kova inflaatio on suuri eriarvoistaja. Lainamarkkinoilla se tarkoittaa sitä, että velkaantuneet kotitaloudet – joita ovat usein nuoret lapsiperheet – ja velkaantuneet valtiot joutuvat todennäköisemmin ongelmiin kuin vähävelkaiset. Jos Suomi olisi tullut nollakorkomaailmasta ulos yhtä hyvässä taloudellisessa iskussa kuin vaikkapa Ruotsi, talouden lyhyen ja pitkän aikavälin ongelmat olisivat nyt paljon pienemmät. Suomella olisi varaa tukea mittavammin inflaatiosta kärsiviä eikä lisävelka suoraan heikentäisi julkisen talouden kestävyyttä entisestään.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?