Turkin suuntaan pokkuroinnilla on rajansa, mutta niin on Erdoğanin provosoinnillakin

Vasemmistoliitto osoittaa Turkin presidentille Recep Tayyip Erdoğanille vipua, josta Nato-jäsenyyttä hakevaa Suomea voi kiristää.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg osallistui sunnuntaina presidentti Sauli Niinistön isännöimiin Kultaranta-keskusteluihin.

13.6. 16:30

Suomi tottui pelaamaan ison ikävän naapurin kanssa. Silti on kiusallista joutua nöyränä Naton ovensuussa kuuntelemaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ripitystä siitä, kuinka Suomi ja Ruotsi kohtelevat Turkin terroristeina pitämiä kurdeja.

Varsinaisesti kyse on Naton sisäisistä ongelmista ja Turkin suhteista Yhdysvaltoihin. Siksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg käsittelee nyt Erdoğania samaan tapaan kuin muutama vuosi sitten Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia. Äkkiväärän Trumpin pelättiin hajottavan koko Naton, kun taas Erdoğan ajaa omia etujaan panttaamalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien puoltamista.

Stoltenberg haluaa sekä pitää Turkin tyytyväisenä että avata ovea Suomelle ja Ruotsille. Samaa yrittää presidentti Sauli Niinistö, joka Stoltenbergin tapaan veti sunnuntain Kultaranta-keskusteluissa käsiinsä silkkihansikkaat. Suomelle Stoltenberg ei luvannut mitään, vaan varoitti, ettei ongelma Turkin kanssa ratkea vielä Madridin huippukokouksessa.

Demokraattisella oikeusvaltiolla on rajansa siinä, miten paljon Erdoğania voi pokkuroida. Toisaalta Turkkia ei pitäisi provosoidakaan. Vasemmistoliitto luopui viikonvaihteen puoluekokouksessaan Nato-jäsenyyden vastustamisesta, mutta vaatii tavoiteohjelmassaan Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n poistamista EU:n terroristijärjestöjen listalta. Päätös oli oman Nato-trauman purkamista – ja samalla erikoinen veto. Vaikka marxilaistaustaisen PKK:n määrittelemisen terroristiseksi voi kyseenalaistaa, järjestö on tehnyt iskuja myös siviilikohteisiin. Hallituksessa istuva vasemmistoliitto irtaantuu EU:n terrorismipolitiikasta ja hallituksen tavoitteista.

Turkkia pitää voida arvostella myös nyt ja myös kurdipolitiikasta, mutta päällimmäisin asia vasemmistoliiton liikkeessä oli ehta populismi. Samalla vasemmistoliitto antaa Erdoğanille mahdollisuuden tulkita, että hänen väitteissään Turkin etujen ohittamisesta on perää.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?