Joustava eläkeikä ei toiminut niin kuin toivottiin

Nyt ollaan palaamassa 65 vuoden eläkeikään.

Vanheneva väestö ei ole pelkästään Suomen talouden kestävyysongelma. Kuvan pariskunta on Ranskasta.

14.6. 2:00

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa otettiin käyttöön joustava eläkeikä. Eläkkeelle saattoi jäädä jo 63-vuotiaana, mutta toisaalta töissä saattoi jatkaa 68-vuotiaaksi asti. Töissä jatkamiseen kannustettiin niin sanotulla superkarttumalla.

Tarkoitus oli lisätä työvuosia, mutta kävikin päinvastoin. Uudesta eläkkeelle pääsyn alaikärajasta tulikin uusi normi. Näin todistettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ja tutkimuskeskus Laboren yhteistutkimuksessa.

Eläkeiän myöhentämisellä oli tärkeä tavoite, jotta yhteiskunnan huoltosuhde – työssä käyvien suhde työn ulkopuolella oleviin – pysyisi edes jotenkuten siedettävänä.

Ikääntyvä väestö ja heikkenevä huoltosuhde ei ole pelkästään Suomea vaan koko Länsi-Eurooppaa vaivaava ongelma. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa Suomessa alettiin palata 65 vuoden eläkeikään asteittain, mikä on oikea suunta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?