Taitetusta indeksistä tuli eläkeläisten ilo

Monen eläkeläisen eläke nousee ensi vuonna viitisen prosenttia. Palkat nousevat vähemmän, alle kolme prosenttia.

Eläkeläinen Eino Salminen (oik.) kyseli kansanedustaja Kimmo Kiljuselta (sd) taitetusta indeksistä Myyrmäen Paalutorilla huhtikuussa 2011.

26.6. 16:30

Moni eläkeläinen on pitkään purnannut työeläkeindeksin eli niin sanotun taitetun indeksin epäoikeudenmukaisuudesta. Nyt tilanne on muuttunut.

Maksussa olevia eläkkeitä korotetaan taitetun indeksin perusteella: inflaation eli tavaroiden ja palveluiden hintojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansioiden muutoksen osuus on 20 prosenttia. Laskelman perusteena ovat Tilastokeskuksen kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksien muutokset.

Palkat ovat pitkään nousseet inflaatiota eli kuluttajahintoja nopeammin. Tällöin eläkeläisten saamat eläkkeet eivät ole pysyneet samassa tahdissa palkansaajien reaaliansioiden nousun kanssa. Se on tuntunut monesta epäoikeudenmukaiselta.

Mutta nyt inflaatio jyllää, ja tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat palkkoja nopeammin. Samalla taitetusta indeksistä tulee eläkeläisten ilo. Heidän eläkkeensä kun ovat paremmin inflaatiosuojattuja kuin palkat.

Taitettu indeksi lasketaan kolmannen vuosineljänneksen tietojen perusteella, heti syyskuun jälkeen suoraviivaisesti Tilastokeskuksen indekseistä.

Nyt näyttää siltä, että palkat nousevat liukumat mukaan lukien 2,3–2,7 prosenttia, mutta inflaatio laukkaa 6–7 prosentin tienoilla. Se tarkoittaa, että työeläkkeiden korotus on lähempänä viittä kuin neljää prosenttia ja voi olla yli viisi prosenttiakin. Eläkeläisten tulot nousevat siis ensi vuonna selvästi nopeammin kuin palkansaajien tulot.

Eläkejärjestelmälle tilanne on myrkkyä. Maksettavat eläkkeet pitää 75-prosenttisesti rahoittaa työtätekevien palkasta, ja eläkerahastojen sijoitustuotot ovat jäämässä tältä vuodelta kehnoiksi – inflaatiokorjatuista reaalituotoista nyt puhumattakaan. Tulevien eläkeläisten pitää siis maksaa yhä suurempia summia eläkeläisille omasta palkastaan samalla, kun ikäluokat pienenevät.

Vero-oikeuden professori Kari S. Tikka opetti aikoinaan, että verouudistusten jälkeen kannattaa aina tarkkailla, ketkä ovat uudistuksen vaikutuksista hipihiljaa, sillä he ovat muutosten suurimmat voittajat. Voi siis veikata, että erilaiset seniorien edunvalvojatahot eivät tulevana syksynä sano taitetusta indeksistä juuri mitään.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?