Itäinen Suomi opettelee elämään uuden rautaesiripun varjossa

Venäjän-kauppaan on aina liittynyt riskejä, eikä niitä kaikkia voi sosialisoida. Silti on selvää, että itäinen Suomi tarvitsee tukea rakennemuutokseensa.

19.6. 2:00

Itäisessä Suomessa on tänä keväänä nähty, mitä termi ”uusi rautaesirippu” tarkoittaa käytännössä. Se laskeutui Suomen ja Venäjän rajalle, kun Venäjä helmikuussa aloitti raa’an hyökkäyssodan Ukrainassa.

Käytännön vaikutukset olivat valtavia, sillä Venäjällä on ollut merkittävä rooli itäisen Suomen taloudessa ja tulevaisuutta oli suunniteltu Venäjä-yhteyksien ympärille. Metsäteollisuus toi Venäjältä paljon puuta raaka-aineeksi. Tehtaat käyttivät venäläistä kaasua edullisena energianlähteenä. Itä-Suomessa Venäjä on ollut myös tärkeä vientikohde: esimerkiksi Pohjois-Karjalan kokonaisviennistä Venäjän osuus on ollut yhdeksän prosenttia eli kaksi kertaa valtakunnallista tasoa enemmän. Venäläiset turistit ja ostosmatkailijat taas toivat ennen koronaviruspandemiaa pelkästään Etelä-Karjalaan keskimäärin miljoona euroa vuorokaudessa, ja heillä oli paikallista merkitystä esimerkiksi Kainuussa.

Helmikuusta alkaen näitä riippuvuussuhteita on purettu ja itäisten maakuntien elinkeinopoliittisia strategioita mietitty uusiksi nopeaan tahtiin. Samalla on hyväksytty rajan ylittäneen luontaisen yhteydenpidon katkeaminen. Se on sisältänyt tankkausmatkojen lisäksi esimerkiksi kulttuurihankkeita ja opiskelijavaihtoa.

Sopeutuminen on kivuliasta, mutta henkisesti sitä helpottaa tilanteen selkeys. Venäjän toiminta on niin härskiä, ettei vaihtoehtoja ole. Mielipidemittaukset ovat osoittaneet selvästi, että kaikkialla Suomessa ymmärretään Venäjän rooli ja syyllisyys Ukrainassa.

Taloudellisia vaikutuksia toimien oikeutus ei kuitenkaan pehmennä. Osin sen vaikutuksesta työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesäkuun alussa valtiosihteerityöryhmän, jonka tehtävänä on muodostaa laaja-alainen käsitys Venäjän hyökkäyssodan suorista ja epäsuorista taloudellisista vaikutuksista itäisessä Suomessa.

Itäisen Suomen toimijat ovat aloittaneet kovan lobbauksen.

Sen kärki liittyy logistiikkaan eli käytännössä teihin ja ratoihin. Alueelle oli päätetty tai suunniteltu liikennehankkeita yli 200 miljoonan euron edestä. Hankkeiden tarkoituksena oli helpottaa liikennettä Venäjälle, joten nyt ne ovat peruuntumassa. Summaltaan suuri hanke oli Saimaan kanavan 95 miljoonan euron remontti, jonka hallitus perui keväällä.

Itäisessä Suomessa halutaan pitää näistä rahoista kiinni, sillä logistiikkavirtojen nopea muuttuminen vaatii investointeja uusiin kohteisiin.

Esimerkiksi osin Venäjän puolella merelle kulkeva Saimaan kanava on pois pelistä, kun yritykset eivät uskalla päästää aluksiaan Venäjälle. Rahdille pitää siis löytää uusia reittejä. Kanavan rahtiliikenteen siirtäminen maanteille tarkoittaa jopa kymmeniätuhansia rekkoja. Myös Venäjältä rataa pitkin tulleen puun korvaaminen suomalaisella puulla tarkoittaa lisääntyvää liikennettä radoille ja teille. Etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa halutaan käyttää säästyviä rahoja Karjalan radan Luumäki–Joutseno-osuuden muuttamiseksi kaksiraiteiseksi, sillä yksiraiteisena se on jo nyt muodostunut pullonkaulaksi.

Itäinen Suomi lobbaa myös rajaseutujen kehittämiseen tarkoitettuja EU:n ulkorajaohjelmia. EU:n keskeytettyä yhteistyön Venäjän kanssa komissio ilmoitti rahojen siirtyvän sisärajaohjelmiin. Itäisessä Suomessa kehitysmiljoonien menettämistä pidetään epäreiluna.

Venäjän-kauppaan on aina liittynyt riskejä, eikä niitä kaikkia voi sosialisoida. Silti on selvää, että itäinen Suomi tarvitsee tukea rakennemuutokseensa.

Jotain korvausta on syytä pohtia siitäkin, että Itä-Suomeen voidaan rakentaa varsin vähän tuulivoimaa, koska voimalat aiheuttavat häiriöitä Puolustusvoimien tutkavalvonnalle. Alueen kunnat menettävät sen vuoksi muun muassa kiinteistöverotuloja, mutta tilanne myös vaikeuttaa sellaisia investointeja, joissa tarvitaan vihreää sähköä.

Itäisessä Suomessa on paljon kyvykkyyttä ja tahtoa nousta nykytilanteesta. Siksi investointinäkymä on syytä pitää selkeänä. Valtion on aktiivisesti vähennettävä kuviteltua maariskiä osoittamalla, että koko Suomi on turvallinen kohde investoinneille ja turisteille.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?