Tekstiileistä voi syntyä teollisuuden uusi tukijalka

Suomi on kierrätyskuidun kärkimaita. Kun EU:n tekstiilistrategia pakottaa vaatevalmistajat kiertotalouteen, suomalaishankkeilla on hyvät edellytykset menestyä.

Stora Enso vuokraa Veitsiluodon entisen paperikonehallin kierrätyskuitua valmistavalle Infinited Fiber Companylle.

5.7. 2:00 | Päivitetty 8.7. 14:12

Suomalainen muoti- ja tekstiiliteknologiayhtiö Infinited Fiber Company kertoi maanantaina 20. kesäkuuta rakentavansa Kemin Veitsiluotoon, Stora Enson entiseen paperikonehalliin tekstiilikuitutehtaan, joka työllistää noin 270 työntekijää.

Stora Enson Veitsiluodon viimeinen paperikone sammutettiin syyskuun lopussa 2021. Uuden tekstiilitehtaan sijaintipaikka kertoo rakennemuutoksesta, jossa Suomen teollisuus voisi saada metsän ja metallin lisäksi uuden tukijalan tekstiileistä.

Kymmenen viime vuoden aikana Suomesta on tullut maailman kärkimaita erilaisissa selluloosan kierrätyshankkeissa, joissa jätteistä tehdään esimerkiksi puuvillan ja silkin tuntuista kierrätettyä tekstiilikuitua. Suomessa on peräti seitsemän erilaista selluloosa- ja kierrätyskuidun kehityshanketta: pörssiin viime kesänä listautunut Spinnova, Infinited Fiberin Infinna, Aalto-yliopiston Ioncell, Metsä Groupin Kuura, Nordic Bioproducts Groupin Norratex, Fortumin Bio2 ja VTT:n Biocelsol.

Kierrätetylle kuidulle on luvassa valtavat markkinat. Syy on yksinkertainen: Muotiteollisuuden arvioidaan aiheuttavan jopa kymmenen prosenttia ihmiskunnan synnyttämistä hiilipäästöistä. Puuvillan valmistus kuluttaa paljon vettä ja saastuttaa vesistöjä. Tekstiilijätettä syntyy valtavasti, vuodessa arviolta 92 miljoonaa tonnia, mistä valtaosa päätyy kaatopaikoille tai jätteenpolttolaitoksiin

Tulossa oleva lainsäädäntökin vaikuttaa. EU:n komissio on paraikaa valmistemassa EU:n tekstiilistrategiaa, jossa jäsenmaat ajetaan tuhdilla lakipaketilla vaatteiden kierrätettävyyteen, vastuullisuuteen ja vihreään siirtymään. Jo nyt vuonna 2018 asetettu direktiivi velvoittaa jäsenmaat aloittamaan tekstiilijätteen keräyksen vuoteen 2025 mennessä.

Kun samaan aikaan kuluttajien vaatimukset vastuullisten, kiertotalouteen perustuvien vaatteiden ja tekstiilien käyttöön kasvavat, laadukkaan kierrätyskuidun saannista voi syntyä kovaa kilpailua.

Infinited Fiber Company on toiminut tehdashankkeessaan viisaasti. Se on solminut pitkäaikaiset toimitussopimukset alan suurimpien toimijoiden, kuten H&M:n, Bestsellerin, PHV:n ja Inditexin kanssa niin, että lähivuosien myynti on turvattu ilman että kukaan jäteistä saa yksinoikeutta tuotteeseen.

Kierrätyskuitubisneksen suuri kysymys on se, myydäänkö kierrätyskuituraaka-ainetta alan jäteille niin kuin sellutehtaat ovat myyneet selluaan, vai perustetaanko omat kehräämöt ja uusiovaatteiden vaatemerkit. Kun kierrätyskuidun kilohinta on 3–4 euroa, mekossa kilohinta nousee helposti 150 euroon.

Suomen tekstiili- ja muotiala toivoo, että valtio ja yritykset panostaisivat korkeampaan jalostusasteeseen. Suomen Tekstiili & Muoti ry on laskenut, että vastuullisuuteen ja alan digitalisoitumiseen perustuvat hankkeet voisivat tuoda Suomeen 17 000 uutta työpaikkaa. Sen sijaan, että kierrätyssellua rahdattaisiin Vietnamiin, vaatteet ja tekstiilit voitaisiin tehdä osin ompeluautomaation avulla kotimaassa.

Nyt suomalaisyritysten tulisi löytää ne kohdat, joissa tuotanto voi kukoistaa kilpailukykyisenä. Kysyntää näyttää olevan luksustuotteille, joissa asiakkaat maksavat siitä, että tuotteen ekologisuus on varmaa. Toisaalla muotijätit pystyvät hallitsemaan ekologisten tuotteiden myynnin osana brändi-imagoaan. Keskikokoisilla yhtiöillä on sen sijaan pohdinnan paikka – lähteäkö voimalla vaatteiden ekologiseen siirtymään vai katsoako kehitystä sivusta ja toivoa parasta? Varmaa vastausta ei ole, mutta usein on parempi olla mukana muutoksessa kuin sulkea siltä silmänsä.

Oikaisu 6.7.2022: Toisin kuin Unece on arvioinut, vuodessa kaatopaikoille päätyy 92 miljoonaa tonnia, ei 21 miljardia tonnia,tekstiilijätettä.

Oikaisu 8.7.2022 kello 14.12: Tekstiilijätettä syntyy vuodessa arviolta 92 miljoonaa tonnia. Siitä valtaosa päätyy kaatopaikoille tai jätteenpolttolaitoksille, mutta ei kaikki.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?