Suomi on ilopilkku maailman mediassa

Uusi tutkimus maailman uutismediasta kertoo, että Suomessakin huonot uutiset uuvuttavat, mutta uutisiin luotetaan enemmän kuin monessa maassa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) vakavana Butšan joukkohautojen äärellä.

26.6. 2:00 | Päivitetty 26.6. 7:24

Kesä katkaisee vuoden Suomessa tehokkaammin kuin monessa muussa maassa, sillä suuri osa ihmisistä viettää kesälomansa samaan aikaan. Lisäksi monet siirtyvät lomalla pois kotoaan, esimerkiksi kesämökille tai matkoille. Asiat näyttävät silloin erilaisilta.

Muutos näkyy myös mediassa. Kun eduskunta on tauolla ja poliitikot lomalla eikä ministeriöistä tai virastoistakaan saa virkamiehiä kiinni, kovat uutisaiheet korvautuvat tyypillisesti perinteisillä kesäaiheilla hyttysistä helteisiin ja rakkaudesta mansikoiden hintavertailuihin.

Pienelle hengähdystauolle olisi tämä kesänä aivan erityinen tarve. Yli kaksi vuotta koronavirusepidemiaa ja neljä kuukautta Ukrainan sotaa on takana, talouden vaikea syksy edessä. Uupumusta riittää.

Se näkyi myös Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin vuosittaisessa Digital New Report -kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin uutismedian tilaa 46 maassa. Yksi maista oli Suomi.

Tutkimuksen mukaan uutisten seuraaminen ja luottamus uutismediaan ovat useimmissa maissa vähentyneet, vaikka ne ovat yhä korkeammalla tasolla kuin ennen koronaviruskriisiä.

Huonojen uutisten tulva alkaa selvästi jo käydä ihmisten voimille. Yhä useammat ovat alkaneet vältellä uutisia, koska kokevat ne liian ahdistaviksi. Ukrainan sota on lisännyt uutisten välttelyä entisestään. Suomessa välttelijöiden määrä on kasvanut vähemmän kuin monessa maassa, mutta meilläkin heitä on viidesosa kansasta.

Ihmisillä on selvästi jokin raja siinä, kuinka paljon he jaksavat tuntea huolta, syyllisyyttä tai myötätuntoa. Tuota rajaa on koeteltu pitkään, sillä ilmasto- ja ympäristöuutiset, pakolaiskriisi ja poliittinen kuohunta loivat länsimaihin pessimistisen perusvireen jo ennen koronaviruspandemian aiheuttamaa akuuttia kriisiä. Keväällä päälle saatiin toisen maailmansodan jälkeen suurin eurooppalainen sota, joka on aiheuttamassa yhä uusia ja uusia ongelmia, kuten energiakriisin, taloustaantuman ja globaalin nälkäongelman.

Nyt jos koskaan tarvittaisiin hyviä uutisia. Tässä yksi sellainen: Suomessa moni asia on paremmin kuin muualla.

Eteen tulevista haasteista on helpompi selviytyä, jos ihmisillä on luottamusta toisiinsa ja päätöksentekijöihin sekä yhteinen käsitys maailmasta. Suomessa niin on. Kyselyssä peräti 75 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa uutisiin. Luku on suurempi kuin missään muussa tutkimusmaassa. Myös Suomessa luottamus mediaan oli laskussa vuosina 2015–2020, mutta koronaviruspandemia nosti sen uudelle tasolle.

Luottamusta mediaan on länsimaissa heikentänyt poliittinen kahtiajako. Erityisesti kansallishenkisille ääriryhmille luottamuksen nakertaminen on ollut tietoinen tavoite, mihin ne ovat saaneet sivustatukea esimerkiksi Venäjältä. Ilmiön vakavuuteen havahduttiin toden teolla vuonna 2016, kun Britannia äänesti EU-eron puolesta ja amerikkalaiset valitsivat Donald Trumpin presidentiksi.

Oxfordin tutkimuksen mukaan polarisaatio ei kuitenkaan ole viime vuosina kiihtynyt. Huolipuhe on saanut syötteitä Yhdysvalloista, jossa jako kahteen on vahva. Euroopassa jakautuminen on vähäisempää erityisesti niissä maissa, joissa on vahva julkisen palvelun mediatalo, kuten Suomessa. Kyselyssä vain 22 prosenttia suomalaisista arveli uutismedian jakautuvan vahvasti poliittisten näkemysten mukaan.

Sitäkin selvempi jako nähdään nyt sukupolvien välillä. Alle 30-vuotiaat ovat pitkälti irtaantuneet maailmasta, jossa uutiset saatiin aamulla sanomalehdestä ja illalla tv-uutisista. Perinteisten uutislähteiden sijaan nuoret saavat tietonsa esimerkiksi Tiktokista, Youtubesta ja Instagramista.

Verkkomedioiden avulla tietoa saa eri tavalla kuin perinteisessä mediassa, jossa tärkeää on isojen ja pienten uutisten erottelu ja päivittäisen uutiskattauksen tarjoaminen. Verkossa samanlaista järjestystä ei ole, mutta toisaalta kiinnostavaan asiaan voi perehtyä nopeasti ja perusteellisesti. Tärkeintä on, että maailma kiinnostaa.

Ymmärrys on paras lääke myös uutisväsymykseen, korostetaan Reuters-instituutin tutkimuksessa. Sodan pitkittyessä ihmisten myötätuntouupumus väistämättä lisääntyy, eivätkä he reagoi kertomuksiin sodan uhrien ja pakolaisten kärsimyksistä samalla tavalla kuin sodan alussa.

Yhä useampi alkaa siivilöidä uutisvirtaa omien uskomustensa ja toiveidensa mukaan. Siksi uutiset ukrainalaisten sotavoitoista ja presidentti Vladimir Putinin sairauksista saavat enemmän lukijoita kuin ukrainalaisten takaiskut ja venäläisten menestys. Kun tällaiset psykologiset mekanismit tietää, omaan uutisseurantaansa voi yrittää tehdä korjauspäivityksiä.

Median taas kannattaa laajentaa näkökulmaa. Venäjän hyökkäyksellä on lukuisia välillisiä seurauksia lähelle ja kauas, ja ne alkavat kirkastua vasta vähitellen sodan pitkittyessä. Niiden avaaminen tarjoaa medialle lähes loputtoman määrän uusia kiinnostavia aiheita ja ihmisiä koskettavia näkökulmia.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?