Helsinki tarvitsee myös öistä elämää

Helsingissä suunnitellaan yökaupunginosan kehittämistä. Se voisi sijoittua esimerkiksi Vallilan teollisuusalueelle.

Baareista aiheutuva melu herättää aika ajoin keskustelua Helsingin kantakaupungissa.

16.7. 2:00 | Päivitetty 16.7. 6:25

Kesäinen Helsinki ei ole hiljainen. Tapahtumat, terassit ja öiset juhlat ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet paitsi iloa myös harmia joillekin kaupunkilaisille. Erityisesti Vallilan Konepajan alueella melu on herättänyt kesän aikana keskustelua. Suomessakin yleistyneet kattoterassit ovat omiaan aiheuttamaan kauas kantavaa ääntä.

Melusta puhuttaessa on erotettava häiritsevä ja haitallinen melu. Haitallisen melutason määrittelevät terveysviranomaiset, ja jokaisella on oikeus terveelliseen asuinympäristöön. Häiritsevän melun raja sen sijaan on vaikeampi määrittää, ja juuri siitä rajasta on usein kyse silloin, kun melu häiritsee esimerkiksi ravintolan naapureita. Melua ei tarvitse sietää jatkuvasti, vaikka se ei olisikaan terveydelle haitallista.

Helsingin kantakaupunki on kuitenkin paikka, jonne äänet myös elimellisesti kuuluvat. Baareista, terasseista ja konserteista tulee melua, joka ajoittain häiritsee kantakaupungissa asuvia. Kaupunkia ei voida kehittää ensisijaisesti tällaisen meluhaitan estämisen ehdoilla, etenkään jos koronan kurittamaa ravintola- ja tapahtuma-alaa halutaan todella elvyttää. Helsingin kantakaupungissa on myös onneksi edelleen erittäin rauhallisia asuinalueita.

Keskustassa yöelämä on toisinaan jo joutunut väistymään muiden elinkeinojen tieltä. Esimerkiksi Helsingin vanhin ja vuosien aikana merkittäväksi muodostunut homoklubi DTM joutui lopettamaan liiketoimintansa Mannerheimintiellä melun takia. Helsingin ydinkeskusta on hiljentynyt, ja kauppoja on alueelle jatkuvasti vaikeampaa houkutella muun muassa verkkokaupan suosion nousun takia. Jos keskusta halutaan pitää eläväisenä, ei ravintoloita kannata karkottaa pois.

Toisaalta yöelämä saattaa tulevaisuudessa keskittyä alueellisesti entistä enemmän. Helsinki on linjannut, että kaupunki haluaa edesauttaa niin sanotun yökaupunginosan syntymistä. Kaupunki ei kuitenkaan ole varsinaisesti perustamassa erityistä uutta kaupunginosaa, vaan kyse on toimintamahdollisuuksien luomisesta yksityisille yrityksille. Samalla alueella voisi siis toimia esimerkiksi useita ravintoloita ja esimerkiksi myöhään auki olevia kauppoja tai kulttuuritiloja. Yökaupunginosassa rajoitukset voisivat olla vapaampia.

Vallilan teollisuusalue on esiintynyt keskusteluissa mahdollisena paikkana yökaupunginosalle. Aluetta kehitetään näillä näkymin yritys- ja kulttuuritoiminnan ehdoilla, joskin myös asuntoja voidaan rakentaa. Alueen lähellä on myös jo valmiiksi asuinrakennuksia, eli melunsiedon rajoista pitäisi sielläkin vääntää. Tällaista aluetta ei joka tapauksessa olisi järkevää sijoittaa muualle kuin erittäin hyvien kulkuyhteyksien ääreen.

Yökaupunginosasta haaveillaan Helsingille vetovoimatekijää: onhan klubikulttuuri monessa eurooppalaisessa pääkaupungissa jopa matkailuvaltti. Helsinki ei kuitenkaan ole turistikohteena erityisen houkutteleva nuorille reppureissaajille, sillä hankalan sijainnin lisäksi kaupungissa ei juuri ole edullisia hotelleja ja hostelleja. Kun rakennuskustannukset ovat vielä entisestään nousseet, ei sellaisten rakentaminen ole sijoittajille kovin houkuttelevaa. Ennen koronapandemiaa Helsingin matkailu kasvoi, mutta kaupungin brändi on perustunut pikemminkin laadukkaisiin hotelleihin ja konferenssien järjestämiseen.

Helsinkiin tulee toki aina valumaan nuoria muualta Suomesta. Pääkaupunkiseudulla aloittaa opiskelunsa joka vuosi kymmeniä tuhansia uusia opiskelijoita. Tällaisessa joukossa on jo ostovoimaa. Öinen kaupunki voisikin olla aiempaa tiiviimpi keskittymä opiskelijaelämälle.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?