Kun EKP nostaa ohjauskorkoa, se tekee sekä välttämättömän että vaarallisen ratkaisun

Euroopan keskuspankki vaikuttaa yhä enemmän euromaiden reaalitalouteen – jopa valikoivasti.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sanoi runsaat kaksi vuotta sitten, että EKP ei aio pitää euromaiden korkoeroja kurissa. Nyt EKP aikoo tehdä niin.

28.6. 16:30

Euroopan KESKUSPANKKI (EKP) on siirtynyt vuosien mittaan hiljalleen alkuperäisestä mandaatistaan kohti reaalitaloutta. Pankki vaikuttaa yleisen rahapolitiikan rinnalla entistä selvemmin euromaiden talouspolitiikkaan. Uutta on se, että keskuspankki vaikuttaa yhä enemmän valikoivasti, tiettyjen euromaiden oloihin.

Tilannetta pidettäisiin mandaattia rikkovana, jos tällaista kehitystä arvioitaisiin pankin perustamisen aikaisten tulkintojen mukaisesti. Mutta pakko on paras konsultti: euroalue on pelastettava.

EKP nostaa heinäkuussa ohjauskorkoa. Noston suuruudesta on toistaiseksi vasta veikkailuja. Euroalueen inflaatio ylittää selvästi pankin inflaatiotavoitteen. Pelättävissä on, että inflaatio ei väisty hetkessä, sillä Ukrainan sota ja Venäjän-vastaiset pakotteet kallistavat energian ja elintarvikkeiden hintoja vielä pitkään. Työvoimapula, nousevat palkat ja finanssipolitiikan höllennykset antavat inflaatiolle lisää vauhtia ja kestoa.

Heinäkuussa EKP tekee linjauksen, joka on jännittävästi sekä vanhan mandaatin sisällä että sen ulkopuolella. Kyllä, EKP reagoi hintavakauteen, niin kuin sen pitikin tehdä. Mutta voidakseen reagoida pankin on tehtävä jokin erikoisjärjestely niille euromaille, jotka eivät koron nostamista kestä – valtioille, joiden korot ovat rahapolitiikan muutoksen vuoksi jo nousussa.

EKP on kohdentanut aiemminkin velan ostoja eri tavoilla eri maihin. Nyt tavoitteena on, että EKP jarruttelisi kohdennetuilla toimilla euroalueen heikkojen maiden korkojen äkkinousua.

Järjestelyn sisältöä ei vielä tiedetä, mutta euroalueen heikkoina lenkkeinä pidetyille maille tulisi käytännössä korkokatto, markkinahintaa alempi taso. Se taas tarkoittaisi, että näiden maiden velkaa päätyisi enää vain keskuspankkiin.

Jos järjestely on väliaikainen, malli ehkä istuisi jotenkuten EKP:n jo aiemmin levittämään mandaattiin. Ongelma on, että velkaantuneiden maiden on vaikeaa enää irrota tällaisesta ratkaisusta ja erikoiskohtelua vaille jäävien maiden on vaikea sulattaa sitä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?