Priden merkitys korostuu, kun ihmisoikeuksia poljetaan monella taholla

Ukrainassa on käynnissä ihmisoikeuksien vastainen näytös, jossa yksi Venäjän tavoitteista on taistella eurooppalaisia arvoja vastaan. Saavutetut ihmisoikeudet eivät välttämättä pysy muuallakaan, ellei niitä puolusteta.

Pride-kulkueessa juhlittiin Helsingissä vuonna 2016.

2.7. 2:00 | Päivitetty 2.7. 13:54

Tänään lauantaina Helsingissä vietetään Suomen suurinta ihmisoikeusjuhlaa. Jos aiempien vuosien yleisömäärä toteutuu, Pride-kulkueessa marssii Helsingin keskustan läpi yli satatuhatta ihmistä. Pridea vietetään sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhtäläisten oikeuksien puolesta. Liput liehuvat kaupungilla ja yritykset ilmoittautuvat tukijoiksi.

Laaja kansansuosio on saanut jotkut kyselemään, mihin juhlaa edes tarvitaan. Tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo näytti osalle ihmisistä päätepisteeltä, jonka jälkeen sateenkaariväen oikeudet oli saatu samalla viivalle muun väestön kanssa.

Arjen todellisuus on kuitenkin toinen – siitä huolimatta, että Suomessa on viime vuosina otettu isoja edistysaskelia. Erilaiset kyselyt ja tutkimukset osoittavat, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat yhä tuomitsevia asenteita ja jopa turvattomuutta. Homoseksuaalisuus luokiteltiin pitkään rikokseksi ja sairaudeksi, eikä yhteiskunnassa ole vielä kokonaan päästy eroon näistä käsityksistä.

Syrjintä näkyy esimerkiksi niin, että yli neljäsosa salaa seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolikokemuksensa työpaikallaan kokonaan. Sukupuolensa korjaavilta ihmisiltä vaaditaan edelleen lisääntymiskyvyttömyyttä, mistä Suomi on saanut useita huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Transnuorilla itsemurhariski on erityisen kohonnut.

Sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen että naisten oikeuksien puolesta on taisteltu vuosikymmeniä sinnikkäästi. Valitettavasti saavutetut oikeudet eivät ole itsestäänselvästi pysyviä. Tästä nähtiin viime viikolla huolestuttava esimerkki, kun Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi Roe vastaan Wade -ennakkopäätöksen, jonka perusteella aborttioikeus oli taattu koko liittovaltiossa. Lukuisat osavaltiot ovat ehtineet päätöksen jälkeen jo kieltää abortit. Päätös osoittaa, että tasa-arvokehitys ei kulje vääjäämättä eteenpäin, kuten olisi mukavaa ajatella.

Samaan aikaan kun maailma vastaanotti uutisia Yhdysvaltain aborttipäätöksestä, tapahtui Pride-viikkoon valmistautuvassa Oslossa hyökkäys homobaarin edustalla. Kaksi kuoli ja parikymmentä ihmistä loukkaantui ammuskelussa. Myös Suomessa Prideä vastaan hyökättiin vuonna 2010, kun kulkueeseen tehtiin kaasuisku.

Ihmisoikeudet ovat hyökkäyksen kohteena myös Ukrainassa. Venäjän hyökkäyssodan taustalla on paitsi ajatus Ukrainasta Venäjän osana ja etupiirinä, myös halu pysäyttää Ukrainan siirtyminen kohti läntistä arvomaailmaa. Putin ei halua Ukrainan valuvan ”homo-Eurooppaan”, jonka arvoja hän halveksii. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema Venäjällä on koko ajan turvattomampi.

Suomessa asiat ovat toistaiseksi menneet parempaan suuntaan, mutta maailman tilanne heijastuu väistämättä tännekin juhlailoa varjostaen. Maailma tuntuu ottaneen takapakkia. Radikaalikonservatiivinen politiikka on todellinen uhka niin naisten kuin vähemmistöjen asemalle. Ikävä esimerkki suvaitsemattomuudesta nähtiin juuri eilen, kun Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestettyä lasten drag-satuhetkeä ilmestyi häiriköimään joukko aggressiivisesti huutaneita ihmisiä.

Tänä vuonna Pridea juhlitaan tavallista vakavammissa tunnelmissa. Tavallaan se merkitsee tapahtuman paluuta juurilleen. Pride ei ole vain karnevaali vaan yhteiskunnallinen protesti, joka vaatii syrjinnän ja sorron lopettamista kaikkialla. Muutosta vaaditaan lakeja säätävien päättäjien lisäksi kanssaihmisiltä, jotka pitkälti määrittävät sen, kuinka turvalliselta ja yhdenvertaiselta elämä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista tuntuu.

Oikaisu 2.7. kello 13.52: Tekstissä puhuttiin virheellisesti Euroopan unionin ihmisoikeustuomioistuimesta. Kyseessä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?