Turkki sai, mitä tarvitsi

Suomi, Ruotsi ja Turkki etsivät tiukoissa neuvotteluissa yhteiseen asiakirjaan muotoiluja, joilla Turkki suostui avaamaan Suomelle ja Ruotsille oven Natoon.

Suomen, Ruotsin ja Turkin valtiojohtajat neuvottelivat tiistaina Madridissa Turkin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskevista huolista.

28.6. 22:57

Suomen ja Ruotsin ovi Natoon aukesi, kun Turkki, Suomi ja Ruotsi sopivat vaikeiden neuvottelujen jälkeen Naton huippukokouksen alla myöhään tiistai-iltana yhteisymmärrysasiakirjasta. Se toimii Suomen ja Ruotsin pääsylippuna Naton jäsenyysneuvotteluihin.

Asiakirja oli hinta, joka piti maksaa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin samaan aikaan erikoisesta mutta silti Turkille tyypillisestä kaupankäynnistä. Turkki sai haluamansa – ja niin saivat toki Suomi ja Ruotsikin. Naton liittymiskeskustelut voivat edetä jo Madridissa.

Asiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat tukemaan toisiaan maiden turvallisuutta koskevia uhkia vastaan. Suomi ja Ruotsi taiteilevat sopimuksessa herkällä aiheella. Turkki on syyttänyt vuosia Natoa siitä, ettei sotilasliitto ota toiseksi suurimman jäsenensä turvallisuushuolia tosissaan.

Suomen ja Ruotsin oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan uskottavuuden kannalta on ongelmallista, että asiakirjassa käsitellään sitä, miten Suomi ja Ruotsi toimivat, kun kyse on Turkkiin Turkin vaatimuksesta mahdollisesti luovutettavista henkilöistä. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan sopimus ei velvoita Suomea muuttamaan lakejaan tai luovutuspolitiikkaansa – luovutukset perustuvat Niinistön mukaan tapauskohtaiseen harkintaan. Suomen suhde kurdijärjestöihin ei Niinistön mukaan muutu.

Erdoğanin ja tämän AKP-puolueen tulkinnassa terroristeja ovat kurdit ja Kurdistanin työväenpuolue PKK, mikä aiheuttaa Yhdysvalloille ja muille länsiliittolaisille vakavia ristiriitoja. Yhdysvallat liittolaisineen on Syyrian sodan monimutkaisessa valtapelissä tukenut PKK:n sisarjärjestön YPG:n kurditaistelijoita.

Erdoğan sai kuitenkin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessia hidastamalla puskettua terrorismiin liittyvät kysymykset Naton Madridin-huippukokouksen agendalle. Nato-maiden johtajat Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia myöten kuuntelevat Turkin muista Nato-maista hyvin radikaalisti poikkeavista terrorismihuolista torstain kokouksessaan.

Turkki on ilmeisen katkera Nato-jäsen. Se syyttää Natoa siitä, ettei sen huolia oteta todesta. Samalla kyse on kylmästä pelistä. Erdoğanin vihan kohteena on YPG:n lisäksi myös Fethullah Gülenin johtama Gülen-liike, jota Erdoğan syyttää vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä. Epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa tehtiin gülenistien puhdistukset, joissa ei säästelty ihmisoikeusloukkauksissa.

Fethullah Gülen vaikuttaa Yhdysvalloissa. Erdoğan on halunnut gülenistien määrittelemistä terroristijärjestöksi, mutta vaatimus on mahdoton niin Natolle, Yhdysvalloille kuin Euroopan unionille. Harmaassa on kuitenkin paljon sävyjä, ja Turkki, Suomi ja Ruotsi saivat neljä tuntia kestäneissä neuvotteluissa aikaan muotoilut, joilla Turkin terrorismihuoliin vastattiin riittävästi.

Naton ja varsinkin Yhdysvaltojen toive oli, että Erdoğanin aiheuttama jumi saataisiin ratkottua niin kuin kyse olisi vain Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvotteluista. Nyt vääntö saatiin juuri ja juuri näyttämään tältä.

Suomelta vaadittiin kärsivällisyyttä ja pelisilmää. Pidättyväinen linja Turkin vaatimuksia kohtaan oli oikea ja sille oli kansalaisten tuki. Suomella ei tosin ollut syytä hätäillä. Suomella on poliittisesti hyvin vahvat takuut Bidenilta ja myös Britannialta, jos Suomi tarvitsisi tukea Venäjää vastaan.

Naton avointen ovien politiikan uskottavuudelle sopimus on hyvin tärkeä. Sopimus jättää kuitenkin ikävän sivumaun Suomen ja Ruotsin Nato-taipaleen alkuun. Voi kysyä, pitävätkö maat kiinni oman ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa perusasetuksista. Se olisi Natossa tärkeää.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?