Suomi ja Ruotsi liittyvät tasatahdissa yhteistä puolustustaan vahvistavaan Natoon

Suomen ja Ruotsin tarkoin vaalima yhteismarssi Nato-matkalla jatkuu, ja se on kaikkien osapuolten yhteinen etu.

Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenyyskeskusteluihin keskiviikkona. Suomea Madridin huippukokouksessa edustaa presidentti Sauli Niinistö.

30.6. 2:00 | Päivitetty 30.6. 7:32

Suomi ja Ruotsi väänsivät raskaissa neuvotteluissa Turkin tuen sille, että Nato-maat pystyivät yksimielisesti kutsumaan maat jäsenyyskeskusteluihin heti Naton huippukokouksen aluksi keskiviikkona.

Päivä oli kaikille asianosaisille historiallinen. Nato laajenee kahdella vahvalla demokratialla, joilla on tuomisinaan Natoon huomattavaa sotilaallista kykyä ja näkemystä. Suomen ja Ruotsin turvallisuus paranee, sillä jäsenyys Natossa nostaa Venäjän kynnystä hyökätä.

Suomen ja Ruotsin tarkoin vaalima yhteismarssi kohti Natoa jatkuu, ja se on kaikkien osapuolten etu. Turkki-neuvotteluissa Ruotsi joutui kuitenkin Suomea ahtaammalle, osin myös sisäpoliittisista syistä. Vaikka pääministeri Magdalena Anderssonilla on ruotsalaisilta ja myös oppositiossa olevilta porvaripuolueilta varsin vankka tuki Nato-jäsenyydelle, Ruotsin suuri kurdiväestö on huolissaan asemastaan ja turvallisuudestaan.

Anderssonin sosiaalidemokraattinen hallitus joutuu maksamaan Turkki-asiakirjasta poliittisen hinnan, mutta todellista poliittista kriisiä Ruotsissa tuskin nähdään. Turkki kohdisti omat vaatimuksensa varsin suoraan Ruotsille, joka joutui tulemaan neuvotteluissa vastaan. Ruotsi on jo kiristänyt terrorismilainsäädäntöään ja kiristää sitä vielä entisestään. Ruotsi myös muuttaa Naton jäsenenä asevientipolitiikkaansa.

Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon sotilasliiton murrosvaiheessa. Euroopassa soditaan, ja maailma on kylmän sodan asetelmissa. Venäjä on Naton ykkösuhka, mutta muitakin huolia riittää.

Keskiviikkona Nato-maat päättivät itäisten jäsenmaidensa puolustuksen vahvistamisesta. Samoin tehtiin päätös uudesta strategisesta konseptista.

Yhdysvaltojen päähuomio on juuri nyt Ukrainassa ja Venäjässä, mutta Venäjän huono sotamenestys vain korostaa sitä, että tärkein kamppailu käydään Kiinan kanssa. Kiina on Yhdysvalloille järjestelmätason kilpailija, joten se on poliittinen ja sotilaallinen uhka myös Natolle. Yhdysvallat keskittää voimaansa indopasifiselle alueelle, ja kutsun Madridin kokoukseen saivat myös Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti.

Naton uudessa strategiassa tärkeään roolin pääsevät tekoäly ja muut digisodan teknologiat, Kiina-riippuvuus, toimitusketjujen ongelmat sekä ilmastonmuutos, jota pidetään eksistentiaalisena uhkana. Sekin tajutaan, etteivät jäsenmaiden rahat riitä kaikkeen, joten puolustusinvestoinneissa on tehtävä yhteistyötä.

Madridissa Nato-maat vakuuttivat taas kerran sitoutumistaan kansallisten puolustusmenojen kasvattamiseen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on Naton jo vuosia sitten asettama tavoitetaso.

Suomelle Madridin kokous ei kuitenkaan ollut rutiinia vaan historiaa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan opit murtuivat rytinällä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Alkoivat nopean toiminnan viikot, joihin kuului presidentti Sauli Niinistön pikavierailu Valkoiseen taloon.

Toukokuun 15. päivä Suomi päätti hakea Natoon. Merkkihetki oli sekin, kun Niinistö ja Magdalena Andersson seisoivat pari päivää myöhemmin Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin rinnalla Valkoisen talon ruusutarhassa kuuntelemassa vahvoja sanoja amerikkalaisten tuesta Suomelle ja Ruotsille.

Madridissa sanat muuttuivat teoiksi, sillä Yhdysvallat auttoi Turkkia eri tavoin ymmärtämään, miten tärkeää Suomen ja Ruotsin jäsenyyskeskustelujen aloittaminen on Naton yhtenäisyydelle.

Vielä tämän huippukokouksen Nato-maiden johtajien perhekuvassa Suomi ja Ruotsi eivät ole mukana, mutta pian sekin hetki tulee. Nyt pohjustetaan sitä, mitä uudet jäsenmaat Natolta haluavat ja mitä ne sille tarjoavat. Suomesta ja Ruotsista tulee osa uudenlaista Natoa, joka vahvistaa entisestään yhteistä puolustustaan ja yhteistä turvallisuuttaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?