Arvojen sotaa käydään nyt aseilla

Länsi varustautuu vauhdikkaasti pitääkseen puolensa uudessa maailmanjärjestyksessä.

3.7. 2:00 | Päivitetty 3.7. 6:55

Nato-maat kokoontuivat Madridissa huippukokoukseen ulkoisesti yhtenäisinä, mutta sisältä säröillä. Vaikka keskinäiset jännitteet yritettiin piilottaa, ne ryöpsähtivät varsinkin suomalaisten ja ruotsalaisten silmille. Ristiveto on Natolle riski, sillä sotilasliiton vahvuus perustuu yhtenäisyyteen.

Huippukokouksen aattona Naton pääsihteerillä Jens Stoltenbergillä oli paine raivata tie auki Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Se onnistui. Turkki suostui puoltamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä – ainakin siihen asti, että Nato-maat saavat tiistaina allekirjoitettua Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat.

Suomen ja Ruotsin Turkin kanssa laatima yhteisymmärrysasiakirja palaa vielä monin tavoin Suomen ja Ruotsin eteen. Tästä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan antoi huippukokouksen päätteeksi kitkerän muistutuksen. Erdoğan uhkasi pantata liittymispöytäkirjojen ratifiointia niin kauan kuin haluaa. Ensi viikon etappeja Turkki ei kuitenkaan estä, ja se on tärkeää. Tarkkailijajäseninä Suomi ja Ruotsi voivat osallistua Naton kokouksiin.

Viime päivien huippukokousten sarja – ensin EU-maiden johtajat, sitten G7-maat ja huipennukseksi Nato – tekevät selväksi, että länsi varustautuu vauhdikkaasti pitääkseen puolensa uudessa maailmanjärjestyksessä. Vanha maailmanjärjestys repesi 24. helmikuuta, kun Venäjä hyökkäsi laittomasti suvereeniin naapurimaahansa Ukrainaan. Suomi vastasi hyökkäykseen liittymällä Natoon.

Nato on keskeinen osa uutta länttä, ja Suomi ja Ruotsi ovat osa Naton suurta muodonmuutosta. Venäjä ei ole enää kumppani, vaan vihollinen. Euroopassa on suursodan uhka. Ukrainan rintamalinjoilla sota jäähtyy junnaavaksi kulutussodaksi. Euroopan Nato-maille kylmän sodan paluu tarkoittaa uutta varustelukierrettä ja turvallisuuspolitiikan militarisoitumista.

Nyt puhutaan aseilla, vaikka vastakkain ovat arvot. Mittaa toisistaan ottaa kaksi järjestelmää: demokraattinen ja autoritaarinen. Autoritaarinen Kiina tosin katselee vielä sivusta, miten Venäjän käy. Uudelle lännelle Kiina on paitsi kilpailija, myös mahdollinen turvallisuusuhka. Yhdysvalloille Venäjä on sitkeä kiusankappale. Suurvallan strateginen painopiste on jo siirtynyt indopasifiselle alueelle.

Turkkia ärsyttää, että Naton huomio on pohjoisessa ja Venäjässä eikä Turkki saa omille turvallisuushuolilleen etelässä tukea. Turkki ei halua sitoutua kovin vahvasti Naton ja Venäjän vastakkainasetteluun. Se kuului Madridissa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi suomettuvan Naton, mutta saikin natottuvan Suomen, kiteytti Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden Madridin huippukokouksessa.

Bidenin voitonriemuinen vertaus on Suomelle hieman kiusallinen, mutta sitä voi pitää yhtenä osoituksena siitä, että Yhdysvallat on ainakin juuri nyt hyvin sitoutunut Euroopan turvallisuuden takaamiseen ja siihen, että Nato on voimissaan.

Siitä, kun amerikkalaispresidentin pelättiin hajottavan koko Naton, ei ole pitkä aika. Vaikka Biden saisi seuraajan, jolla ei ole vahvaa suhdetta Eurooppaan tai edes Natoon, Suomen on strategisesti viisasta kohdata uuden epävarmuuden ajan haasteet sotilaallisesti liittoutuneena.

Jos Yhdysvallat joskus irtaantuisi Naton viidennen artiklan mukaisesta yhteisestä puolustuksesta, Naton uskottavuus menisi ja liittokunta hajoaisi. Uusi eurooppalainen turvallisuusyhteisö rakentuisi todennäköisesti Naton eurooppalaisten rakenteiden pohjalle. Vielä nyt uusi länsi kuitenkin vasta hakee muotoaan.

Yhdysvaltojen Suomen turvallisuushuolille osoittama huomio on elintärkeää. Jos Biden haluaa kutsua Suomen murrosaikaa natottumiseksi, se on kunnianosoitus.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?