Luontoarvot osaksi päätöksentekoa

Hitaasti etenevät kriisit, luontokato ja ilmastonmuutos, jäävät poliittisessa päätöksenteossa akuuttien kriisien jalkoihin.

17.7. 2:00 | Päivitetty 17.7. 9:40

Nopeisiin voittoihin perustuva poliittinen ja taloudellinen toiminta pönkittää entisestään luontokatoa, joka etenee kiihtyvällä vauhdilla, viestittää kansainvälinen luontopaneeli IPBES tuoreessa arviointiraportissaan. Sen mukaan kestävä kehitys edellyttää luontoarvojen sisällyttämistä kaikkeen päätöksentekoon.

Luontokato puolestaan johtuu yhä selkeämmin siitä, ettemme osaa ottaa huomioon kaikkia luontoon liittyviä arvoja.

Luonto on arvokas itsessään. Se myös mahdollistaa nykyisenlaisen elämän maapallolla. Monet siihen liittyvät arvot eivät olekaan rahassa mitattavia, kuten mielihyvä ja kauneusarvot tai luonnon tuottama terveys ja turvallisuus. Rahallinen arvo tunnistetaan helposti, kun esimerkiksi puusta saa tuloja. Sen sijaan metsän maisema-arvo jää herkästi markkina-arvon varjoon. Arvojen epätasapaino on johtanut siihen, että luontoon liittyvät tavoitteet eivät ole kunnolla yltäneet käytännön toimiin saakka.

Luontokato ja ilmastonmuutos liittyvät yhteen. Sekä IPBES että kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC luokittelevat ne vakavimmiksi ihmiskuntaa uhkaaviksi globaaleiksi ilmiöiksi. Niiden pysäyttäminen ja hillitseminen pitäisi ottaa huomioon kaikissa yhteiskunnan toimissa. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat kuitenkin hitaasti eteneviä kriisejä. Toisin kuin akuutteihin kriiseihin, niihin ei siksi reagoida nopeasti. Välitön reagointihan on mahdollista, kuten maailmanlaajuinen reagointi sekä koronaviruspandemiaan että Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa osoitti.

Vaikka luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat tulevien sukupolvien kannalta välttämättömiä, niiden hidas eteneminen luo illuusion kiireettömyydestä. Varsinkin luontokatoa koskevia toimia on lykätty vuodesta toiseen ja tavoiteaikataulua vuosikymmenestä toiseen. Nyt luonnon köyhtyminen pitäisi pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.

Suomi on sitoutunut tavoitteeseen. Silti luontokato on päinvastoin kiihtynyt. Suomennoin 48 000 lajista vajaa puolet tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on voitu arvioida. Niistä noin 12 prosenttia on uhanalaisia, kun vastaava luku vuonna 2010 oli kymmenen ja vuonna 2000 kahdeksan prosenttia. Luontotyypeistä puolet on uhanalaisia.

Suomen kansallinen luontopaneeli muistuttaa, että seuraava hallituskausi on kriittinen luontokadon pysäyttämiseksi. Se edellyttää, että haittoja lievennetään ja väistämättöminä jäljelle jäävät luontohaitat hyvitetään. Keskeistä on myös aiheuttaja maksaa -periaatteen toimeenpano.

Hidas eteneminen tuo illuusion kiireettömyydestä.

Tavoitteita ja keinoja luontokadon pysäyttämiseksi on lukuisia aina haittojen estämisestä elinympäristöjen ennallistamiseen. Tarvitaan enää poliittisia päätöksiä, jotka varmistavat toimien toteutumisen.

Erilaisia ohjelmia on käynnistetty, esimerkiksi metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Lupaavimpia kokonaisuuksia on Helmi-ohjelma, joka sisältää laajasti toimia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Ohjelmien rahoitus tulee taata, jotta ne eivät jää kesken.

Luontokato koskee meitä kaikkia. Kyse ei ole vain ympäristöstä vaan myös esimerkiksi väestön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Ylikulutus ja luonnonvarojen hupeneminen vaarantavat molemmat.

Luonto suojaa meitä ilmaston mullistuksilta, kuten sateelta, tuulilta ja eroosiolta. Näitä niin sanottuja ekosysteemipalveluita pidetään liian usein itsestäänselvyyksinä. Monesti arvo huomataan vasta, kun puut on kaadettu, suojaava metsä hävitetty tai vaikkapa järvi kuivattu.

Luonto on elävää pääomaa. Monimuotoisuus on paitsi kasvi- ja eläinlajeja sekä luonnonvaroja myös juomavettä, lääkkeitä, maisema- ja virkistysarvoja sekä geenivaroja. Jos puhdas vesi, ravinto ja ilmaston säätely vaarantuvat, niiden korvaaminen keinotekoisesti on kallista, ellei mahdotonta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?