Paahtavan kuumiin helteisiin pitää varautua Suomessakin

Eurooppaa piinaava kuumuus antaa tuntumaa ilmastokriisistä. Se voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä entisestään. Niihin pitää varautua kokonaisvaltaisesti, sillä ennakoiva sopeutuminen on kannattavampaa kuin jälkien korjaaminen.

Helteiden ja äärimmäisen kuivuuden seurauksena eri puolilla Etelä-Eurooppaa on syttynyt mittavia maastopaloja, ja kymmeniätuhansia ihmisiä on evakuoitu palojen tieltä. Espanjassa paloi metsää 18. kesäkuuta.

22.7. 2:00 | Päivitetty 22.7. 7:32

Euroopan sääkartat hehkuvat punaisina. Yli 40 asteeseen noussut lämpötila on saavuttanut vaaralliset mittasuhteet: jopa tuhat ihmistä on kuollut tukalien helteiden seurauksena, kymmenettuhannet ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan maastopalojen tieltä, ja vesipula ulottuu laajalle.

Tilanteen vakavuudesta kertoo sekin, että Britannian ilmatieteen laitos asetti historian ensimmäisen korkeimman tason varoituksen kuumuudesta. Ihmisiä kehotettiin pysyttelemään pahimpina hellepäivinä kotona ja välttämään julkista liikennettä.

Britanniassa rautatieyhtiöt ilmoittivat, että junia ajettiin normaalia hitaammin, koska kiskojen pelättiin vaurioituvan kuumuudessa. Lentoja piti perua, kun kuumuus vahingoitti kiitoradan pintaa. Matkapuhelinverkkojen kestävyyttä epäiltiin, sillä lämpöherkät laitteet voivat lakata toimimasta. Terveydenhuolto on ylikuormittunut. Lontoon pormestarin mukaan tiistai oli palokunnan kiireisin päivä sitten toisen maailmansodan, jolloin Saksa pommitti kaupunkia.

Suomessa hellejaksot eivät toistaiseksi ole olleet kovin pitkiä. Suomi ei kuitenkaan ole erillinen saareke maapallolla, vaan kuumuus yltää tännekin.

Äärimmäisten sääilmiöiden voimistuminen osoittaa, että ilmastokriisi on jo todellisuutta. Niin helteiden kuin kuivuuskausien, metsäpalojen ja tulvienkin arvioidaan edelleen lisääntyvän. Niihin sopeutuminen on keskeinen osa ilmastotoimia.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC totesi raportissaan helmikuussa, että ilmastonmuutos on jo vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin, jopa nopeammin kuin tähän asti on ajateltu.

Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.

IPCC:n mukaan aikaikkuna korjausliikkeelle on sulkeutumassa ja ihmiskunnan nykyinen elämäntapa on uhattuna. Käynnissä olevia muutoksia ei voi enää peruuttaa, mutta niihin pystytään varautumaan niin, että vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.

Riskeihin varautuminen pienentää myös kustannuksia. Toimettomuuden lasku sen sijaan on iso.

Ilmastokriisi on jo täällä.

Suomessa on perinteisesti varauduttu ennen kaikkea kylmään, mutta myös tukaliin helteisiin on sopeuduttava. Yksittäisestä pitkittyneestä helleaallosta voi jo nykyisin aiheutua useampia satoja ennenaikaisia kuolemia. Toistaiseksi sopeutuminen on kuitenkin ollut hidasta.

Sopeutumiskeinoja ovat esimerkiksi energiajärjestelmän kehittäminen asuntojen ja muiden tilojen viilennyksen turvaamiseksi sekä puhtaan veden varmistamiseen. Jäähdyttävä ilmastointi on kustannustehokas tapa torjua riskejä etenkin sairaaloissa.

Rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesitulvien riskiä. Myös kansanterveysriskit, esimerkiksi hellekuolemat ja punkkitaudit, pitää ottaa huomioon nykyistä paremmin.

Muutoksiin on toki jo jossain määrin varauduttu. Sekä kansallisia että alueellisia sopeutumisohjelmia on useimmissa maissa. Kaupungit ovat ryhtyneet vauhdittamaan ilmastotoimia ympäri maailmaa.

Tukalasta helteestä aiheutuvat terveyshaitat ovat suurempia kaupunkialueilla, joilla lämpösaarekeilmiö voimistaa lämpöaltistumista. Sitä voidaan torjua esimerkiksi rakennusten sijoittelulla, säteilyä hylkivillä pinnoilla ja ympäröivällä puustolla sekä tarjoamalla ihmisille vesipisteitä. Vaaleat pinnat ovat parempia kuin mustat talot.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain tulevaisuuteen varautumisesta. Kuumuus, kuivuus, vesipula ja maastopalot ovat arjessa jo nyt. Vaikutukset heijastuvat talouteen, ruoantuotantoon ja maiden välisiin suhteisiin.

Jos lämpenemistä hillitsevät toimet ja fossiilisista polttoaineista irtautuminen eivät etene, poikkeuksellisista sääilmiöistä voi tulla tavanomaisia.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?