Lännen on vain jaksettava tukea Ukrainaa

Venäjä yrittää nyt paitsi vallata alueita itäisestä Ukrainasta myös uuvuttaa ukrainalaisia ohjusterrorillaan ja saada lännen rivejä sekaisin.

Ukrainan pääesikunta jakoi kuvan, jossa sen mukaan Ukrainan joukot käyttävät M142 Himars -raketinheittimiä Zaporižžjan alueella heinäkuun alkupuolella.

20.7. 2:00

Ukrainan merivoimien mukaan Venäjä on viime aikoina siirtänyt ”merkittävän määrän” laivojaan miehittämältään Krimiltä Novorossijskin satamaan Venäjälle.

Vastaavanlaisia viestejä on kuultu muitakin sen jälkeen, kun Ukraina sai käyttöönsä yhdysvaltalaisia Himars-raketinheitinjärjestelmiä. Niiden ja ohjuksiensa avulla Ukraina on voinut iskeä etäämmälle Venäjän asevarikoihin miehitetyssä Donbasissa ja häiritä huoltoreittejä.

Iskut ovat aiheuttaneet Venäjälle niin suuria vahinkoja, että Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu valitti niistä julkisesti. Lännessä ne ovat antaneet toivoa Ukrainan puolustuskyvyn vahvistumisesta, sillä viime viikot Donbasissa ovat kohdelleet Ukrainan joukkoja ankarasti. Kun Venäjän hyökkäys Kiovan lähistöllä keväällä pysähtyi, se veti joukkonsa sieltä ja keskitti hyökkäyksensä Donbasiin, jossa Venäjä on edennyt tykistönsä avulla.

Nyt lännen toimittamat aseet ovat tasapainottamassa asetelmaa itäisessä Ukrainassa. Samalla Venäjä on voimistanut toimintaansa muilla ”päärintamillaan”. Niistä ensimmäinen on Ukrainan siviiliväestön terrorisointi ampumalla ohjuksia ukrainalaisiin kaupunkeihin kaukana varsinaisesta taistelualueesta. Toinen on länttä vastaan käytävä energiasota kaasuhanoilla. Kolmas on yrittää vyöryttää aiheuttamaansa nälänhätää lännen syyksi.

Varsinkin energiasota ja sen aiheuttama energian kallistuminen ovat alkaneet hermostuttaa monia lännessä.

Viime päivinä tilanteesta on kuultu kaksi kiinnostavaa analyysiä. Ensimmäisen esitti Ranskassa asuva venäläinen politiikan kommentaattori Tatjana Stanovaja kirjoituksessaan amerikkalaislehti The New York Timesissa. Suorasanaisella Stanovajalla on tunnetusti hyvät kontaktit Venäjän eliittiin, vaikka hän suhtautuu Putinin järjestelmään kriittisesti.

Stanovajan mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ajattelee tilanteen olevan hallinnassa ja Venäjän voittavan kolmiosaisen suunnitelmansa avulla. Näin siis vaikka hyökkäyssota on takunnut, jopa kymmeniätuhansia venäläisiä on kaatunut ja länsi on asettanut Venäjälle ankaria pakotteita.

Stanovajan mukaan Kremlin suunnitelman ensimmäinen osa kattaa aluevaltaukset eli Itä-Ukrainan ja Krimille vievän käytävän ottamisen lopullisesti Venäjän hallintaan. Toinen osa on Ukrainan taipuminen Venäjän vaatimuksiin ukrainalaisten uuvuttua sotaan, mikä Kremlin suunnitelmassa johtaa vallan vaihtumiseen Kiovassa Venäjälle kuuliaisiin voimiin. Kolmas strateginen tavoite on vallan siirtyminen lännessä Venäjälle suopeille toimijoille. Stanovajan mukaan Putinin mielessä on kaksi länttä: nykyisten johtajien ”huono länsi” ja tavallisten, normaaleja suhteita Venäjään haluavien kansalaisten ”hyvä länsi”. Putin uskoo Ukrainan hyökkäyssodan seurausten, kuten inflaation ja energian kallistumisen, jouduttavan ”hyvän lännen” voittoa.

Into tukea Ukrainaa hiipuu tuen hinnan noustessa.

Toisen huomion esitti arvostettu tutkija Fiona Hill, joka kommentoi Foreign Policy -lehdelle lännessä yleistynyttä huolta siitä, että aika olisi Putinin puolella ja lännen tuki Ukrainalle hiipuisi kylmään talveen tai Yhdysvaltain välivaaleihin. Hill huomautti, ettei Putinillakaan ole loputtomasti aikaa. Juuri siksi hän haluaa hermostuneisuuden lisääntyvän lännessä.

Lännen tärkein tehtävä on nyt varmistaa, että Stanovajan kuvaama Putinin suunnitelma romahtaa omaan mahdottomuuteensa. Siitä ei tule mukavaa ja helppoa, kun joillakin into tukea Ukrainaa hiipuu tuen hinnan noustessa ja Venäjän jatkaessa uuvutussotaansa. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole.

Tässä Himars-järjestelmät auttavat pieneltä osaltaan. Ne vahvistavat Ukrainan joukkoja selvästi. Samalla ne osoittavat lännessä, että tuella on konkreettista vaikutusta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?