Venäjä houkuttelee Afrikkaa lännenvastaiseen rintamaan

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov muistutti Afrikan-kiertueellaan siitä, että länsimailla on iso kolonialismin ajan painolasti.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapasi Kongon ulkoministerin Jean-Claude Gakosson Oyossa maanantaina.

28.7. 2:00 | Päivitetty 28.7. 10:55

Maailman köyhät maat joutuvat inflaation, Ukrainan sodan aiheuttaman ruokapulan ja korkojen nousun vuoksi kuilun reunalle. Raha virtaa poispäin, investoinnit loppuvat, lainojen korot nousevat ja ruoka kallistuu. Kun nämä maat yrittävät pysyä pystyssä ja ruokkia väestönsä, ne tarttuvat jokaiseen oljenkorteen riippumatta siitä, kuka kortta tarjoaa.

Venäjän ulkoministeri Segrei Lavrov on kiertueella Afrikassa. Länsiblokin ulkopuoliset maat ovat tärkeitä vaikutuskohteita Venäjälle. Lännen sielu on – ehkä lännen äärioikeistoa lukuun ottamatta – menetetty. Venäjän raakuus ja lukuisat sotarikokset Ukrainassa tekevät tilanteen selväksi: Venäjää ei voi uskoa eikä sen kanssa voi tehdä yhteistyötä.

Euroopan, Australian, Japanin ja Pohjois-Amerikan ulkopuolinen maailma on harmaata vyöhykettä. Kun YK äänesti Ukrainan sodasta ja Venäjän teot tuomitsevasta julkilausumasta, monet Afrikan maat ja Intia pidättäytyivät äänestämästä. Ne yrittävät taiteilla ulkopuolisina. Niiden tärkeimmät taloudelliset suhteet ja kehitysavun kanavat suuntautuvat länteen, mutta Venäjältä on hankittu puolustusmateriaalia, energiaa ja viljaa.

Kun lännessä ihmetellään Venäjän hybridivaikuttamisen heikkoutta, huomiotta jää se, että vaikuttaminen suuntautuu voimakkaasti maailman köyhiin maihin. Näissä maissa asuu maailman väestön valtaosa, ja suurella osalla heistä käsitys Ukrainan tilanteesta on sumea. Lännellä on lisäksi Afrikassa iso historiallinen painolasti siirtomaavaltojen ajoilta. Lavrov korosti matkallaan, että Venäjällä on Neuvostoliiton ajoista lähtien ollut hyvät suhteet Afrikkaan. Hän muistutti Afrikan itsenäisyysliikkeiden saaneen tukea Venäjältä ja Neuvostoliitosta.

Kun tältä rasitteelta vapaa Venäjä tuo halpaa polttoainetta ja viljaa – omaa tai Ukrainalta varastettua – talouskriisien keskelle, ”avustajan” tulkintoja ja geopoliittisia tarpeita kuullaan.

Afrikan maat eivät näytä muuttavan asennettaan.

Lavrovin matkan perimmäinen tarkoitus on se, että harmaan vyöhykkeen maat siirtyisivät aktiivisesti Venäjän tueksi. Venäjälle olisi tärkeää luoda sellainen kuva, että sitä ei ole eristetty kaikesta kansainvälisestä yhteistyöstä ja että lännen tulkinnat geopolitiikasta ovat vääriä.

Afrikan maat eivät kuitenkaan näytä muuttavan asennettaan puoleen eikä toiseen, sillä ne ovat hyvissä asemissa, kun länsi ja Venäjä taistelevat niiden sieluista. Lavrovin saama vastaanotto on ollut hieman puolisieluinen.

Puolustusmateriaaliyhteistyön tulevaisuuden ongelma on ostajan kannalta se, että monet Venäjän aseet ovat osoittautuneet puutteellisiksi reaalitilanteessa, Ukrainan sodassa. Paremman pään tuotanto taas vaatii läntistä teknologiaa ja sitä ei Venäjä enää saa. Venäjä joutuu kerjäämään teknologista apua Kiinasta ja jopa Iranista.

Venäjän hurmausyritysten kannalta tuhoisin tulkinta on kuitenkin se, että estämällä ukrainalaisen viljan viennin Venäjä vie nälänhätää maailmalle. Pohjois-Afrikassa viljan hinta on arka poliittinen kysymys. Arabikevät alkoi runsaat kymmenen vuotta sitten viljan hinnannoususta. Kansalaisten kapina uhkasi valtaapitävien asemaa monessa maassa.

Lavrovin matkan alla Venäjä allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan Venäjä ei estä ukrainalaista viljaa pääsemästä maailmanmarkkinoille. Lavrov korosti samoin matkansa alla, että viljan saatavuuden ongelmat olivat lännen ja Ukrainan aiheuttamia.

Jos nämä teot ja puheet oli tarkoitettu pehmentämään Afrikan maiden pelkoja, Venäjän ohjushyökkäys viljan toimitusten kannalta tärkeään Odessan satamaan oli äärimmäisen typerä ja Lavrovin matkan tavoitetta turmeleva teko. Isku alleviivasi sitä, että Venäjään ei voi luottaa eivätkä viljan saannin ongelmat ole lännen aiheuttamia.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?