Päivä lyhenee, taantuma lähenee, kaikki kallistuu. . .

Kuluttajien luottamus tulevaan teki pohjanoteerauksen.

Kuluttaja aikoo Tilastokeskuksen mittauksen mukaan varoa isoja ostoja. Esimerkiksi asuntojen ja autojen myyntiin tämä saattaa vaikuttaa lähiaikoina.

29.7. 2:00 | Päivitetty 29.7. 10:50

Ainakin vanhemmat animaatiofilmien katsojat muistavat Kelju K. Kojootin. Kelju K. päätyi aina Maantiekiitäjää tai Väiski Vemmelsäärtä jahdatessaan ikävyyksiin. Tyypillinen tilanne oli se, että Kojootti juoksi vahingossa rotkon reunan yli, jatkoi juoksemistaan ilmassa, vilkaisi alas ja putosi vasta kun tajusi olevansa tyhjän päällä.

Maailmantalous vaikuttaa elävän Kelju K. Kojootin hetkeä. Talouden taantuma on ehkä jo alkamassa, mutta mittarit kertovat siitä vähän myöhemmin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kertoi tiistaina, että lähes kaikki ne riskit toteutuvat, joista talousennusteissa keväällä varoiteltiin. Maailma voi olla uuden taantuman partaalla, IMF kertoi. ”Parras” on hieman sama asia kuin kuilun reuna.

Yksi merkittävimmistä talouskehitykseen vaikuttavista tekijöistä on IMF:n mukaan se, lopettaako Venäjä maakaasun myynnin Eurooppaan. Kaasuhanojen sulkeutuminen voisi viedä kasvusta kertaheitolla 1,3 prosenttiyksikköä. IMF jossittelee tällä aivan turhaan – Venäjä lopettaa hyvin todennäköisesti kaasukaupan. Eli tämäkin riski siis toteutuu.

Suurimmassa vaarassa on venäläiseen kaasuun – aivan liikaa – luottanut Saksa. Saksa on talouden tunnelmia mittaavasta Ifo-indeksistä päätellen sekin Kelju K. Kojootin hetkessä. Indeksi romahti. Suomea ei pelasta se, että meillä kaasu ei ole ollut näin strategisessa roolissa. Saksan taantuma säteilisi kaikkialle Euroopassa, ihan varmasti Suomeenkin.

Sekä Yhdysvaltain että Euroopan keskuspankit ovat jo nostaneet ohjauskorkoja, ja lisää korotuksia on tulossa. Keskiviikkona Yhdysvaltain Fed nosti korkoa reippaasti, 0,75 prosenttiyksikköä.

Keskuspankit tietävät hyvin, että tämä rahapolitiikan kurssi vie yhä lähemmäs taantuman kuilua, mutta muuta tietä ei ole. Taantuma koetaan keskuspankeissa pienempänä ongelmana kuin kokonaan hillinnästä riistäytyvä inflaatio. Pankit eivät voi juuri mitään energiainflaatiolle, mutta ne yrittävät hillitä inflaation kerrannaisvaikutuksia, joita uhkaa jo tulla palkkakierrosten kautta. Taantuma voi jopa auttaakin keskuspankkeja tässä pyrkimyksessä.

Kun sota alkoi Ukrainassa, kuluttajien tunnelmia kartoittavista mittauksista oli pääteltävissä, että kansantalouden tulevaisuus näytti synkkenevän, mutta oman talouden kestävyyteen luotettiin. Kovan inflaation ja korkojen oletettavan nousun myötä tämäkin luottamus alkaa heikentyä. Tilastokeskus kertoi keskiviikkona, ettei se ole saanut kuluttajaluottamusmittauksesta koskaan mittaushistorian aikana niin alhaista tulosta kuin nyt heinäkuussa.

Näyttää siltä, että taloudelle ei ole samaa apua tarjolla kuin oli velka- ja koronaviruskriisin aikoihin. Tuolloin kuluttajat jaksoivat uskoa tulevaan ja pitivät taloutta liikkeessä. Tilastokeskuksen tuoreimmasta mittauksesta päätellen kuluttajat aloittavat ankaran säästökuurin: nyt ei hankita asuntoa, ei kodinkoneita eikä autoa. Ja jos ei hankita, yrityksille on tulossa kovat ajat, kun ovi ei käy.

Eurooppaa uhkaa eurokriisikin. Mitä pessimistisemmiksi ihmiset käyvät, sitä helpommin he lähtevät poliittisia patenttilääkkeitä tarjoavien mukaan. Italia on iso riski. Syksyn parlamenttivaaleissa voittoon nousee mielipidetiedustelujen mukaan äärioikeisto. Se todennäköisesti hakee vaalivoittoa lupaamalla lisää etuuksia ylivelkaantuneen maan kassasta. Jos Italia kriisiytyy, uusi hallinto tuskin suostuu siihen, että maata pelastettaisiin pelastajien ehdoilla. Näiden ongelmien odotuksissa Italian korot ovat jo nousseet esimerkiksi Saksan korkoihin verrattuna.

Jos ennustaja alkaisi hyvin synkäksi, hän voisi sanoa, että Eurooppaan saattaa tulla yhtä aikaa talvi, taantuma, kova inflaatio, kalliit lainat, energiapula ja eurokriisi. Optimistille riittäisi näinä aikoina sekin, että edes jokin kohta tästä luettelosta putoaisi pian pois. Talvi kyllä tulee.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?