Venäjän talous on luhistumassa

Venäjää vastaan suunnatut pakotteet toimivat, vaikka muuta väitetään, kertoo tuore selvitys.

Lippu liehui Venäjän keskuspankin katolla toukokuun lopulla.

1.8. 2:00 | Päivitetty 1.8. 15:32

Länsimaiden Venäjää vastaan kohdistettuja talouspakotteita moititaan eri syistä. Yhtäältä sanotaan, että Venäjä pystyy kiertämään pakotteet myymällä energiavarojaan Kiinan ja Intian kaltaisiin maihin. Toisen kritiikin mukaan EU rahoittaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin hyökkäyssotaa Ukrainaan ”verieuroilla”, kun kaasua ja raaka-aineita yhä ostetaan miljardeilla. Lähtökohtana on siis se, että EU:lta saadut energiatulot ovat yhtäältä Venäjän olemassaolon ja sodankäynnin kannalta elintärkeitä ja toisaalta turhia, koska pakotteita voidaan kiertää.

Pakotekritiikit ovat usein ristiriidassa keskenään, mutta silti ne hämmentävät. Siksi on mielenkiintoista lukea Yalen yliopiston tutkijoiden, professori Jeffrey Sonnenfeldin ja tutkimusjohtaja Steven Tianin Foreign Policy -lehdessä julkaistua selvitystä. Sen mukaan Venäjän talous on jo luhistumassa, vaikka Venäjän johto muuta vakuuttaa.

Tutkijoiden mukaan väärinkäsitykset pakotteiden tehosta ovat osin ymmärrettäviä, koska Venäjä sääntelee sitä, mitä lukuja se taloudestaan julkistaa. Usein Venäjän hallinto poimii vain rusinat pullasta. Vastavetona Yalen asiantuntijaryhmä keräsi tietoja suorista venäjänkielisistä lähteistä, kulutustiedoista ja kauppaa tekeviltä lähteiltä.

Tulosten perusteella tutkijat kumosivat joukon uskomuksia, joiden perusteella pakotteiden tehoa on kyseenalaistettu. Moni esimerkiksi uskoo, että Venäjä voi ohjata maakaasuvarojaan Aasiaan Euroopan-myynnin vähetessä. Se ei Yalen tutkimusryhmän mukaan pidä paikkaansa, koska Venäjän kaasuvaroista alle kymmenesosa on nestemäistä kaasua, ja loppu kaasu liikkuu vain niissä putkissa, jotka on jo rakennettu.

Suurin osa Venäjän kaasuputkiverkostosta suuntautuu Eurooppaan, eikä noista putkista voida siirtää kaasua Siperian kautta Aasiaan johtavaan putkistoon, jonka kapasiteetti on vain kymmenesosa Eurooppaan menevään putkistoon verrattuna. Viime vuonna Venäjän kaasuvienti Kiinaan oli vain kymmenen prosenttia siitä, mitä maa vei Eurooppaan. Venäjän kaasutoimitusten supistukset ja erilaiset huoltoseisokit iskevät siis kipeästi myös Putinin lompakkoon.

Öljykaupassakaan myynti Aasiaan ei ole ongelmatonta. Kiina ja Intia ostavat venäläistä Urals-viitelaatua 35 dollarin alennuksella barrelia kohden. Samalla venäläisten tankkereiden matka-aika on kasvanut noin seitsemästä 35 päivään, kun ennen Eurooppaan päätynyt öljy matkaa Kaukoitään.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Venäjän bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 6,0 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Yalen tutkimuksen mukaan bruttokansantuotteesta ennen viidenneksen muodostanut tuonti on supistunut merkittävästi, vaikka Venäjä on kertonut korvanneensa länsituontia Aasiasta ja tekemällä korvaavia tuotteita itse. Yalen arvion mukaan tuonti Venäjälle on viime kuukausina pudonnut noin puoleen entisestä. Esimerkiksi tuonti Kiinasta on suorastaan sukeltanut.

Kotimaan kulutusnäkymätkin ovat Venäjän ostopäällikköindeksin laskun perusteella alamaissa. Indeksi kertoo paikallisten ostoista päättävien johtajien näkemyksen talouden nykytilasta. Ja samaa viestiä kertovat niin tilaustiedot kuin myös vähittäiskaupan myyntitilastot.

Yalen raportin mukaan globaalit yritykset työllistivät ennen Ukrainan sotaa Venäjällä viisi miljoonaa työntekijää. Se vastasi 12:ta prosenttia maan työvoimasta. Nyt yli tuhat yritystä on vetäytynyt Venäjältä. Samalla arviolta 500 000 ammattilaista on lähtenyt maasta.

Kun Venäjää uhkaa kahden prosentin budjettivaje ja puolet maan valuuttavarannoista on jäädytetty, valuuttavaranto hupenee ja vahvaksi väitetyn ruplan arvokin on saatu aikaan keinotekoisesti, Venäjän talous huojuu. Pakotteet siis toimivat. ”Siksi nyt ei ole aika painaa jarrua”, tutkijat kirjoittavat.

Lue lisää: Länsimaat panevat Venäjän kärsimään sodastaan: ”Talouden tila ja näkymät ovat pakotteiden takia hyvin synkät”

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?