Yrittäjien eläkkeitä ei tule kaataa veron­maksajien niskoille

Yrittäjän eläkkeiden perusteena on yrittäjän työpanoksen rahallinen arvo. Sen määrittämisen pitää perustua vastaavasta työstä maksettavaan palkkaan. Nyt tuota lakia ollaan tarkentamassa, jotta lain tarkoitus toteutuisi paremmin.

Monet eläkkeet ja etuudet kasvavat elokuun alusta. Tarkoituksena on turvata maksukykyä hintojen noustessa.

4.8. 2:00

Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityksen yrittäjän eläkelain (yel) muuttamisesta. Esityksellä pyritään nostamaan yrittäjien yel-eläkevakuutusten perusteena olevaa työtuloa samalle tasolle kuin mitä yksityisellä sektorilla samantyyppistä työtä tekevälle maksetaan.

Muutostarve syntyi, kun Finanssivalvonta (Fiva) huomasi eläkeyhtiöitä tarkistaessaan, että eläkeyhtiöt ovat valvoneet löperösti nykylain määräystä siitä, että yrittäjän eläkemaksun määrittävän työtulon tulisi vastata palkkaa, jonka yrittäjä maksaisi samaa työtä tekemään palkkaamalleen ulkopuoliselle.

Yrittäjien eläkelain muutosta on valmisteltu muutama vuosi. Lakiesityksessä täsmennetään työtulopykälää ja velvoitetaan eläkeyhtiöt tarkistamaan kolmen vuoden välein, vastaako ilmoitettu työtulo toimialan yksityisen sektorin keskiansiotasoa muun muassa yritystoiminnan pituus, laajuus, ammattitaito ja työntekijöiden määrä yrityksessä huomioon ottaen.

Yrittäjäkentässä moni vastustaa lakimuutosta. Lakiesityksen kumoamista vaativan adressin on allekirjoittanut yli 50 000 henkilöä.

Yrittäjistä moni haluaa hoitaa oman taloudellisen turvansa itse. Nykyisin noin puolet yrittäjistä ilmoittaa työtulonsa vain noin 700 euron suuruiseksi kuukaudessa. Se velvoittaa maksamaan yel-maksua vain minimin. Keskimääräinen yrittäjien vuosivakuutustaso perustuu alle 20 000 euron työtuloon.

Monissa menestyvissä yrityksissä yrittäjät nostavat harkitusti pientä palkkaa ja maksavat pieniä yel-maksuja. Oman työpanoksen tulos kotiutetaan verosyistä mieluummin yrityksen voitoksi. Työpanoksen tuloksen voi jakaa useammalle vuodelle, ja sen voi ottaa ulos yhtiön pääomien karttuessa huojennettuina pääomatuloina. Moni yrittäjä ajattelee, että näin taloudellisen riippumattomuuden ja turvan voi saavuttaa edullisemmin kuin eläkemaksuja maksamalla.

Yrittäjäeläkkeet maksetaan periaatteessa nyt työtä tekevien yrittäjien eläkemaksuista. Mutta kun iso osa yrittäjistä on alivakuutettuja ja eläkkeellä olevien yrittäjien elinikä nousee, maksut eivät riitä. Niinpä valtio on kuitannut maksujen ja eläkkeiden erotuksen. Valtion eli veronmaksajien maksettavaksi kaatuva osuus on kasvanut nopeasti. Kun vuonna 2012 valtion osuus yrittäjien eläkkeistä oli viisi prosenttia, nyt maksu on jo kolmasosan luokkaa, Eläketurvakeskus arvioi. Tänä vuonna valtion osuus on noin 400 miljoonaa euroa.

Yrittäjistä moni haluaa hoitaa taloudellisen turvansa itse.

Lakiesitystä on vastustettu myös sillä perusteella, että moni yksinyrittäjä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa eikä pysty maksamaan täyttä eläkemaksua. Heidän osaltaan lainsäätäjä törmää ongelmaan – pitäisikö työtä saada teettää yksinyrittäjillä ilman kunnon eläketurvaa? Tätä keskustelua käydään paraikaa esimerkiksi ruokalähettien palkkioista ympäri maailmaa. Moni yhtiö haluaa ostaa työtä, jota myydään palkkatyötä halvemmalla. Yksinyrittäjät ovat usein valmiita tinkimään eläkevakuutuksestaan, jotta saavat ylipäänsä työtä. Se voi auttaa työuran mutkissa, mutta vaarana on, että heidän eläketurvansa sysätään näin valtion myöhemmin maksettavaksi.

Suomen työeläkejärjestelmä perustuu pitkään työuraan, jossa eläkemaksut määräytyvät palkan suuruuden mukaan. Suurta palkkaa saaneille maksetaan myös korkeaa eläkettä. Yrittäjien pitää määrittää työtulonsa toimialan palkkoja vastaavaksi, mutta menestyessään he pystyvät lisäksi hyödyntämään työpanoksensa tuomien voittojen kotiuttamista kevyemmin verotettuina pääomatuloina.

Yrittäjän eläketurvasta puhuttaessa on kohtuullista, että sen kustannuksia ei ajeta veronmaksajien maksettaviksi. Laki edellyttää jo nyt, että yrittäjän työtulo vastaisi vastaavaa palkkatuloa. Hallituksen lakiesitys pyrkii juuri siihen, että tuo vanha tavoite toteutuisi nykyistä paremmin. Se on perusteltua.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?