Korot lähtivät vaihteeksi laskuun

Euribor-korkojen nousun arvioidaan jäävän vähäiseksi. Syynä on se, että Euroopan keskuspankin oletetaan nostavan ohjauskorkoa maltillisesti, sillä Euroopan talouden näkymät ovat synkistyneet.

Asuntolainojen korkojen nousun uskotaan nyt hiipuvan, koska euroalueen taloustilanne ei näytä kestävän mittavia koronnostoja.

6.8. 2:00 | Päivitetty 6.8. 20:37

Asuntovelalliset voivat hetkeksi huoahtaa helpotuksesta. Korot kääntyivät Suomessa ja euroalueella nopeaan laskuun. Kun keväällä ennakoitiin, että korot saattavat nousta 2–3 prosenttiin, alkuviikosta markkinat arvioivat korkojen nousevan tänä vuonna noin yhteen prosenttiin.

Suomessa yleisin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor heiluu nyt yhden prosentin pinnassa.

Ilmiö näkyy myös Suomen valtion velkakirjojen hinnoissa. Suomen kahden vuoden velan korko on taas lähellä nollan rajaa. Yhdysvalloissa vastaavan valtion velkapaperin korko on runsaat kolme prosenttia.

Yhdysvaltojen korkeampi korkotaso kertoo, että maan talous voi paremmin ja keskuspankki näkee, että korkojen nostoon on varaa. Siksi korkojen nousun hyytyminen euroalueella on myös huono uutinen. Markkinat arvioivat, että euroalueella talouskasvu on hidastunut niin paljon, että talous ei kestä korkojen vahvaa nousua. Huolta lisää se, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut energian hintoja kriisitasoille.

Uudet uhat odottavat nurkan takana. Koronasuluista ja kiinteistökriisistä kärsivän Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan pelätään pahenevan Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin Taiwan-vierailun takia. Euroopassa Italian vaalien jälkeisen uuden hallituksen uskottavuuden puutteen pelätään nostavan Italian lainojen korkoeron suhteessa Saksaan suureksi. Italian mahdollisten pelastustoimien pelätään heijastuvan Euroopan talouteen.

Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä heinäkuussa. Korkoa nostettiin edellisen kerran vuonna 2011. EKP:n odotetaan korjaavan korkoja myös seuraavissa kokouksissa, mutta nostojen odotetaan jäävän maltillisiksi.

Keskuspankit pyrkivät koronnostoilla taltuttamaan hintojen nousua eli inflaatiota. Kulutus kasvoi nopeasti pandemian jälkeen, ja kansainvälisissä toimitusketjuissa oli samaan aikaan häiriöitä. Tavarat ja palvelut kallistuivat. Sota Ukrainassa nosti energian hintaa. Aivan viime päivinä nousseet pelot talouskasvun hyytymisestä vetävät nyt myös energian hintaa alas. Korkoja nostamalla hillitään talouden ylikuumenemista. Inflaatio hidastuu myös kun taloustilanne heikkenee.

Osa ekonomisteista ennustaa, että talouskasvun hiipuminen ja inflaation hillitseminen ei näy tällä kertaa lyhyenä V-tyylisenä notkahduksena bruttokansantuotekäyrissä. He uskovat, että edessä on L-tyyppinen vuosia kestävä hitaan kasvun aika.

Entinen Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääekonomisti Olivier Blanchard arvioi, että kehittyneissä talouksissa korot täytyy väestörakenteen muutosten takia pitää alhaalla pitkään. Eliniän kasvaessa työvoima viettää pidemmän osan elämästään eläkkeellä, jolloin kulutus vähenee ja säästäminen kasvaa. Ilmiö korostuu syntyvyyden laskun takia, Blanchard muistuttaa.

Mutta parhaatkin analyysit ovat vain valistuneita arvauksia. Teknologian kehitys voi yllättää. Yritykset voivat selvitä viime aikojen myrskyistä odotettua paremmin. Ja vaikka euroalueen inflaatio näyttää nousseen heinäkuussa 8,9 prosenttiin vuodentakaisesta energian ja ruuan hinnan noustua, niin myös euroalueen talouskasvu ylitti ekonomistien odotukset. Suomessa inflaatio nousi kesäkuussa 7,8 prosenttiin.

Osakemarkkinoillakin moni uskoo osakkeiden pahimman laskun olevan jo ohi. Osakemarkkinoiden suuntaa näyttävä Yhdysvaltain S&P 500 -indeksi teki parhaan kuukausinousun sitten marraskuun 2020, ja 75 prosenttia S&P 500 -yhtiöistä ylitti tuloskautensa ennusteet. Esimerkiksi teknologiajätit Apple ja Amazon tekivät hyvät tulokset. Helsingissä OMX-yleisindeksi nousi heinäkuussa yli neljä prosenttia.

Väestöpohjaan perustuviin arvioihin kannattaa suhtautua varauksin. Ennusteet eivät juuri ota huomioon sitä, että hyväkuntoiset eläkeläiset voivat jatkaa työntekoa tai tuoda apua ja lisäarvoa eri tavoin yhteiskunnassa. Myös heidän kulutustottumuksensa voivat muuttua. Eläkkeelle tulevaisuudessa siirtyvät sukupolvet saattavat jättää varojaan säästöön vähemmän kuin uskotaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Oikaisu 6.8. kello 20.37: EKP nosti ohjauskorkojaan heinäkuussa 0,50 prosenttiyksikköä, ei 0,50 prosenttia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?