Mineraalit eivät riitä energiaratkaisuksi

Tiedossa olevia mineraalivaroja ei ole maailmanlaajuisesti tarpeeksi edes yhden sukupolven sähköautojen akkuihin.

Maapallon tiedossa olevat mineraalivarat eivät riitä edes yhden sukupolven sähköautojen akkuihin, Geologian tutkimuskeskus arvioi. Kuvassa maapallo kuvattuna 10.7.2005.

16.8. 2:00 | Päivitetty 16.8. 11:21

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on julkaissut vuosi sitten silmiä avaavan tutkimuksen erilaisten kallioperästä louhittavien mineraalien riittävyydestä. Näitä mineraaleja tarvitaan esimerkiksi akkuihin, kun maailma pyrkii siirtymään fossiilisista polttoaineista vähähiilisiin ratkaisuihin hillitäkseen ilmaston maailmanlaajuista lämpenemistä. Globaalin suunnitelman mukaan bensa- ja dieselautot korvataan sähkö- ja vetypolttokennoautoilla, ja samanaikaisesti luovutaan hiilen ja kaasun polttoon perustuvasta sähköntuotannosta.

Yksi tutkimuksen keskeinen havainto on, että tällä hetkellä tiedossa olevat mineraalivarat eivät riitä maailmanlaajuisesti edes yhden sukupolven sähköautojen akkuihin ja niiden energian varastointiin. Toisin sanoen sähköistäminen ei energiaongelmiamme ja ilmastonmuutosta ratkaise. Tutkimuksen mukaan öljyn, kaasun ja hiilen korvaaminen uusiutuvilla teknologioilla – kuten tuuli- ja aurinkovoimalla – ei ole koko ihmiskunnalle mahdollista. ”Tähän ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi aikaa eikä resursseja niiden tavoitteiden valossa, joita maailman vaikutusvaltaisimmat maat ovat nykyisin asettaneet.”

Tällöin kulutuksen vähentäminen saattaa olla ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto. Materiaalien käyttöä on ohjattava oleellisiin käyttötarkoituksiin, kuten uuden energiajärjestelmän rakentamiseen nykyisten kulutustavaroiden sijaan, tutkimusta avaava GTK:n On aika herätä -tutkimustiivistelmä muistuttaa. Tutkimuksen tehnyt apulaistutkimusprofessori Simon Michaux sanoo, että perustavanlaatuiset siirtymät raaka-aineiden globaalissa käytössä kestävät helposti 20 vuotta, vaikka teknologiset keksinnöt olisivat kuinka hienoja ja mullistavia tahansa.

Michaux’n tutkimukseensa viime vuosien aikana keräämät tiedot antavat tulevaisuudesta karun kuvan. Yhden suuren ongelman muodostaa maailman ruokahuolto, jossa maanviljely on pitkälti riippuvainen petrokemian lannoitteista sekä kasvi- ja hyönteismyrkyistä. Lisäksi uusiutuvien energianlähteiden infrastruktuurin valmistamiseen tarvitaan niin paljon mineraalivaroja, että tiedossa olevat maailman raaka-aineet eivät kerta kaikkiaan riitä.

Usein tulevaisuuden energiaratkaisuiksi tarjotaan biopolttoaineiden käytön lisäämistä ja ydinvoimaa. Michaux’n laskelmat näidenkin ratkaisujen kattavuudesta ovat kylmääviä. Jos kaikki öljypohjaiset tuotteet korvattaisiin maissipohjaisesta etanolista valmistetulla biopolttoaineella ja soijapavuista valmistetulla biodieselillä, biomassan kasvattamiseen vuosittain tarvittava viljelykelpoinen maa-alue vastaisi maapallon jäljellä olevien metsien määrää. ”Tämä ei selvästikään ole käytännöllistä. Biopolttoaineet saattavat kuitenkin olla paras tapa pitää ilmailuteollisuus toimintakykyisenä”, raportti toteaa.

Ydinvoimaloiden määrää taas ei voida laskelmien mukaan lisätä riittävän nopeasti. Vuonna 2018 ydinvoimalat tuottivat vain 4,41 prosenttia globaalista primäärienergiasta. Vaikka tahtoa olisi ja ydinvoimaloiden määrää lisättäisiin aggressiivisesti 25 keskikokoisella uusimman sukupolven reaktorilla vuodessa, nykyiset uraanivarat riittäisivät vain 70 vuodeksi. ”Tästä huolimatta ydinvoima saattaa olla ainut käytännöllinen tapa toimittaa suuria määriä luotettavaa sähkövoimaa teollisuuden tarpeisiin”, tutkimusraportti arvioi.

Synkän tutkimuksen pikkuruisena valopilkkuna on Suomen tilanne. Meillä on osaamista ja materiaaleja mineraalien louhinnasta ja metallien sulattamisesta jalostettuihin kemiantuotteisiin. ”Kaikista merkittävistä haasteista huolimatta voimme katsoa asiaa myös mielettömänä mahdollisuutena Suomen talouden turvaamiseksi”, GTK arvioi.

Oikaisu 16.8.2022 kello 11:20: GTK:n apulaistutkimusprofessori Simon Michaux’n raportti mineraalien riittävyydestä oli julkaistu vuosi sitten elokuussa eikä viime viikolla niin kuin jutussa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?