Työvoimapula voi pakottaa koviin palkankorotuksiin

Jos palkalla ei enää selviä talven asumiskuluista, uhrimieltä palkkainflaation nujertamiseksi saattaa olla vaikea pyytää. Britanniassa tämä jo näkyy.

Tervakosken Puuhamaassa osa kesätyöntekijöistä lopetti työt etuajassa. Kuvassa Aatu Hieta (vas.) ja joukko ukrainalaisia huvipuistossa elokuussa 2022.

26.8. 2:00 | Päivitetty 26.8. 8:49

Yksin kesä–elokuussa Suomessa järjestettyjä kevyen musiikin festivaaleja on tänä vuonna noin 350, arvioi tapahtuma-alan etujärjestö Livefin. Ennätyksellistä määrää selittää se, että uusia festivaaleja järjestetään paljon, ja se, että lukuisat korona-aikana pitämättä jääneet tapahtumat on pidetty nyt.

Järjestelyt ovat natisseet eri tapahtumissa liitoksissaan, koska alaa vaivaa työvoimapula. Tapahtumateollisuuden vakituisista työntekijöistä noin kolmasosa vaihtoi pandemiavuosina ammattia, eivätkä he ole palanneet vanhoihin suhdanneherkkiin ja epävarmoiksi kokemiinsa työpaikkoihin. Noin 20 000 vakituisen työntekijän alalta on lähtenyt Ylen selvityksen mukaan 6 500 työntekijää. Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus arvioi, että erilaisia sesonkiapulaisia on huvennut alalta kymmeniätuhansia.

Työvoimapula ei koske yksin tapahtuma-alaa, vaan se riivaa erityisesti monia matalapalkka-aloja. Ravintoloihin on vaikea saada henkilökuntaa. Euroopassa lentoliikenne on ollut vähän väliä kaaoksessa, kun osa kenttähenkilökunnasta on vaihtanut toisiin töihin, ja useassa tehtävässä uusi työvoima voi aloittaa työt vasta kuukausia kestävän turvallisuuskoulutuksen jälkeen.

Samalla työmoraali on paikoin löystynyt. Jalkapallo-ottelujen järjestäjät kertovat, että paikalle lupautuneista järjestysmiehistä moni jättää joskus tulematta töihin. Kioskimyyjä toteaa, että hänen nuoret apulaisensa saattavat joko sateen tai hellepäivän takia jättää työvuoronsa väliin. Tervakoskella sijaitsevan Puuhamaan puistonjohtaja Ilkka Vaskio sanoi haastattelussa, että huvipuisto olisi rekrytoinut mielellään 20 kesätyöntekijää enemmän, mutta sopivia hakijoita ei löytynyt. Heinäkuun lopulla ongelmat pahenivat, kun joukko kesätöissä olleita nuoria päättikin lopettaa työt etuajassa. Kun työvoimasta on pulaa, työntekijätkin voivat olla valikoivia ja oikullisia.

Samaan aikaan lähes koko maailma on inflaatiokierteessä. Ruuan, asumisen ja energian hinnat nousevat Euroopassa ripeästi, ja yhä useammin pienellä palkalla ei enää tule toimeen.

Suomessa talouden asiantuntijat varoittelevat SAK:n pääekonomistia Ilkka Kaukorantaa myöten, että palkkojen reilut korotukset kiihdyttävät inflaatiokierrettä entisestään. Kilpajuoksusta inflaation kanssa syntyy helposti spiraali, jossa ansiot näyttävät nousevan, mutta palkan ostovoima ei kehity, kun suuret palkankorotukset kiihdyttävät entisestään hintojen nousua. Siksi monen alan palkkaneuvotteluissa pyritään yhä palkkakehitykseen, joka turvaisi sekä Suomen kilpailukykyä että pitkän aikavälin kasvunäkymiä.

Britanniassa, jossa inflaatiovauhti on korkeinta 40 vuoteen, on jo huomattu, että joillakin aloilla työntekijöiden uhrimieltä kansantalouden parhaaksi ei enää löydy.

British Airways -lentoyhtiön lähtöselvitysväki hyväksyi äskettäin palkkaratkaisun, joka koostuu viiden prosentin kertakorvauksesta ja myöhemmin tänä vuonna tehtävistä viiden ja kolmen prosentin palkankorotuksista. Sovun tarkoituksena oli estää lakot Heathrow’n lentokentällä kesän lomasesongin ollessa elokuussa huipussaan. Taksi- ja kuljetusjätti Uber ilmoitti puolestaan nostavansa Britanniassa kyytien hintaa viidellä prosentilla, ja korotuksen myötä nousivat myös kymmenientuhansien Uber-kuskien palkkiot. Liverpoolissa 500 satamatyöntekijää meni lakkoon kieltäydyttyään sitä ennen seitsemän prosentin palkankorotuksista.

Britannian tilanne on toki erilainen kuin Suomen, mutta peruselementit – elinkustannusten ja energian hinnan raju nousu – ovat samoja. Jos rahat eivät riitä elämiseen, protestimieliala kasvaa. Työvoimapulaan yhdistettynä kehitys johtaa helposti siihen, että palkkainflaatiota ei saada kuriin Suomessakaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?