Hoitajamitoitusta on pakko lykätä

Hoitajamitoitus on mainio esimerkki siitä, miten päättäjien hyvät tarkoitukset tuottavat huonoja lopputuloksia.

Kodinhoitaja avustaa vanhusta ruokailussa Espoossa.

29.8. 2:00 | Päivitetty 29.8. 7:12

Suomalaiset järkyttyivät talvella 2019 vanhusten huonosta hoidosta yksityisen Esperi Caren Kristiinankaupungin hoitolaitoksessa. Aiheesta tuli lähestyvien eduskuntavaalien ehkäpä tärkein yksittäinen teema, sillä se sopi hyvin vasemmisto-opposition ajatukseen oikeistohallituksen kovan politiikan seurauksista.

Sdp kiirehti vaatimaan, että lakiin tulisi kirjata vanhusten laitoshoidon hoitajamitoitukseksi vähintään 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Kokoomusta lukuun ottamatta muut puolueet riensivät tukemaan ehdotusta. Perussuomalaiset pani vielä paremmaksi vaatimalla, että hoitajamitoitus tulisi saattaa voimaan jo vuoden 2021 alussa.

Kokoomus joutui pahaan rakoon. Puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi kannattavansa parempaa vanhustenhoitoa, mutta hän vastusti numeromitoitusta. ”Ihminen ei ole desimaali”, Orpo julisti. Lopulta puolue taipui julkisessa paineessa, mutta ehti maksaa vastahangastaan poliittisesti kovan hinnan.

Uusi hallitus kirjasi hoitajamitoituksen vanhuspalvelulakiin, vaikka myönsi, että hoitajat loppuvat kesken. ”Ennakoitu henkilöstötarve vuonna 2030 on 80 000 hoitajaa. Lisäystarvetta, noin 30 000 hoitajaa, tulee olemaan haasteellista toteuttaa ainoastaan koulutusmääriä nostamalla.”

Päättäjille vasta vuosien kuluttua realisoituvat ongelmat eivät ole niin vakava asia, koska niistä kantaa vastuun jokin myöhempi hallitus. Tällä kertaa kriisi ehti kuitenkin pudota jo lain säätäneen hallituksen syliin, sillä asteittain kiristyvä hoitajamitoitus on pakottanut vähentämään hoitopaikkoja, jos niihin ei ole löytynyt lain vaatimaa määrää hoitajia. Se taas käynnisti dominoreaktion, jonka seurauksia on tänä kesänä saatu seurata.

Kun huonokuntoiselle vanhukselle ei ole hoitopaikkaa, hänet joudutaan sijoittamaan sairaalan geriatriselle osastolle. Geriatrisen osaston potilaita joudutaan vastaavasti siirtämään erikoissairaanhoitoon. Kun erikoissairaanhoito ruuhkautuu, paine siirtyy ensiapuun. Näin sähköpotkulaudalla itsensä telonut nuori törmää vanhustenhoidon kriisiin jonottaessaan päivystyksessä.

Kotihoidon heikkeneminen pakottaa vanhuksia laitoksiin.

Hoitajamitoituksen ongelma on, että se hitsaa kiinni yhden lenkin niin sairaanhoidon kuin vanhustenhoidonkin ketjuista. Silloin joustoa joudutaan hakemaan ketjun muista lenkeistä silloinkin, kun siinä ei ole järkeä.

Vanhusten kotihoidossa ei ole hoitajamitoitusta, joten sieltä voidaan siirtää hoitajia laitoshoitoon. Se on kuitenkin hölmöläisen peiton jatkamista, sillä kotihoidon heikkeneminen pakottaa vanhuksia laitoksiin, vaikka ihmiset haluaisivat pysyä kotona ja laitoshoito on paljon kotihoitoa kalliimpaa. Näin päättäjien hyvät tarkoitukset ovat tuottaneet huonoja lopputuloksia.

Rahaa valtio saa lainaamalla, hoitajia ei. Kun supistuva työvoima yrittää hoitaa entistä enemmän huonokuntoisia vanhuksia, tarvitaan luovia tapoja yhdistää kotihoito, omaishoito ja palveluasuminen. Ne ratkaisut löytyvät helpommin läheltä kuin kaukaa. Normejakin tarvitaan, muttei niin jäykkiä, että ne estävät asioiden järkevän hoidon.

Hoitajamitoituksen pitäisi kiristyä huhtikuussa nykyisestä 0,6:sta 0,7:ään. Se pahentaisi nykyisiä ongelmia entisestään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan uusia hoitajia tarvittaisiin 3 500.

Päättäjät ovat vihdoin tunnustamassa tilanteen mahdottomuuden. Useimmat puolueet ovat nyt valmiita joustamaan aikataulusta, vaikka itse laista halutaan pitää kiinni. Mahdollista on myös väljentää mitoituksen laskutapaa niin, että mukaan voidaan ottaa enemmän avustavaa henkilökuntaa. Tiukimmin hoitajamitoitusta puolustaa vasemmistoliitto, eniten muutostarpeita siinä näkee kokoomus.

Kokoomus aikoo tehdä hallitukselle vanhustenhoidosta välikysymyksen, jolle kirjoitetaan varmasti jokin hieno otsikko, vaikka sen todellinen sanoma kuuluu: Mitäs me sanoimme!

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?