Venäjällä sorto kiristyy

Jekaterinburgin entinen pormestari Jevgeni Roizman oli viimeisiä vapaalla olleita Venäjän hyökkäyssotaa arvostelleita oppositiotoimijoita, kunnes hänetkin pidätettiin viime viikolla.

Venäläinen oppositiotoimija Jevgeni Roizman kuvattuna tuomioistuimessa Jekaterinburgissa viime viikon torstaina.

30.8. 2:00

Lopulta Jekaterinburgin entisen pormestarin Jevgeni Roizmanin luo tultiin. Poliisit hakivat Roizmanin tämän kotoa viime viikon keskiviikkona.

Venäjän hyökkäyssotaa avoimesti vastustanut ja sotaa sodaksi kutsunut Roizman oli yksi viimeisistä näkyvistä venäläisistä oppositiohahmoista, jota ei ollut pidätetty tai joka ei ollut paennut maasta. Niinpä hän itsekin oli varautunut pidätykseen. ”Tavoitteenani ei ole joutua vankilaan. Mutta vaieta en voi. Kun näkee suunnatonta pahuutta, voi vain olla osallistumatta siihen. Jos on hiukan enemmän rohkeutta, voi sanoa mielipiteensä julki”, Roizman sanoi HS:n haastattelussa, joka ehdittiin tehdä ennen pidätystä mutta julkaista vasta sen jälkeen (HS 26.8.).

Uralilla sijaitseva Jekaterinburg on Venäjän neljänneksi suurin kaupunki. Roizman on kotikaupungissaan suosittu, mikä saattaa selittää sitä, että hän saa odottaa tuomioistuinkäsittelyä kotiarestia muistuttavissa oloissa. Oppositiopoliitikot Ilja Jašin ja Vladimir Kara-Murza ovat tutkintavankeudessa.

Kaikkia kolmea uhkaa pitkä vankeus. Vallanpitäjillä on käytössään toistakymmentä tiukkaa rikoslain pykälää, jotka he säätivät sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta. Vuosia vankeutta voi saada esimerkiksi ”asevoimien maineen lokaamisesta” tai asevoimia koskevien ”valeuutisten” levittämisestä. Käytännössä vallanpitäjät säätivät totuuden puhumisen rangaistavaksi. Vallanpitäjät kutsuvat hyökkäyssotaansa ”sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi” ja rankaisevat niitä, jotka kutsuvat sitä sodaksi.

Venäjän hauras ja lyhyt demokratiakokeilu päättyi lopullisesti Vladimir Putinin noustua valtaan vuosituhannen vaihteessa. Hänen aikanaan vallanpitäjien ote on koko ajan tiukentunut, mutta järjestelmää pystyi pitkään kutsumaan autoritaariseksi.

Kehitys kohti totalitarismia alkoi nopeutua elokuussa 2020, kun vallanpitäjät yrittivät myrkyttää oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin. Vallanpitäjät kiihdyttivät vauhtia selvästi sen jälkeen, kun Navalnyi palasi Venäjälle hänet pelastaneesta hoidosta Saksasta tammikuussa 2021. Sorto yltyi entisestään sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.

Hyökkäyssodan alun jälkeen viranomaiset ovat aloittaneet yli 220 rikostutkintaa ja yli 3 800 kevyempää hallinnollista tutkintaa sodanvastaisista toimista, kertoo tapauksia tilastoiva OVD-info. Osa ihmisistä on jo saanut tuomion. Tähän asti tunnetuin tapaus koski moskovalaista kaupunginosavaltuutettua Aleksei Gorinovia, joka sai seitsemän vuoden vankeustuomion pidettyään kokouksessa sotaa kritisoivan puheenvuoron. Sakkoja on jaettu muun muassa sinikeltaisista eli Ukrainan lipun värejä toistavista asusteista, sosiaalisen median tykkäyksistä ja lapuista, joissa lukee vain *** *****. Rikosepäilyyn on riittänyt kommentti yksityisessä puhelinkeskustelussa. Kymmeniä ihmisiä on lisätty ”ulkovaltojen agentti” -listalle, 15 järjestöä on julistettu ”ei-toivottaviksi”. Navalnyin tukijoiden vaino on jatkunut.

Iso osa tavallisista venäläisistä on suhtautunut raakaan hyökkäyssotaan ymmärtäväisesti tai jälkineuvostoliittolaiseen tapaan tietoisesti silmänsä sulkien. Suurkaupungeissa sota ei juuri ole näkynyt, sillä sotiminen on pitkälti ulkoistettu maakuntien köyhälistölle.

Lännen reaktiot alkavat kuitenkin purra myös keskiluokkaan. Niihin kuuluvat viisumitiukennukset, joista EU-maiden ulkoministerit keskustelevat tiistaina Prahassa alkavassa kokouksessa.

Venäjän vallanpitäjien imperialistisiin tunteisiin vetoamisella ja sorrolla hankkima vakaus on hauraampaa miltä se näyttää. Sota on paljastanut Venäjän heikkouden, armeijan moraali on huono, kaatuneiden omaiset tietävät vallanpitäjien valehtelevan, ja monet hallinnon tukijatkin näkevät korruption ja epäpätevyyden.

Eikä kukaan tiedä, kenen luo tullaan sitten, kun oppositio on vangittu.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?