Särkyneiden sähkömarkkinoiden sääntöjä on korjattava

Sähkömarkkinoiden sääntöjen piti estää ongelmia, mutta muuttuneessa tilanteessa säännöt pikemminkin luovat ja pahentavat ongelmia.

Sähkön hintojen kanssa ovat ongelmissa niin kuluttajat kuin tuottajatkin.

2.9. 2:00 | Päivitetty 2.9. 7:20

Energia-alan edustajat ovat hokeneet viime viikot samaa sanomaa: markkinat ovat rikki. Hyvän sään aikana rakennetut ja normaalioloihin hyvin sopivat järjestelyt eivät ainoastaan ole rikki vaan ne ovat alkaneet toimia tavoitteidensa vastaisesti, kun häiriö on muuttunut perustilaksi.

Yksi markkinoiden ongelmista on ollut, että Keski-Euroopan talous nojasi halpaan venäläiseen putkikaasuun. Kun se katosi, tukipistekin katosi. Kun putkikaasua korvataan nesteytetyllä maakaasulla, kaasulasteista kilpaillaan rajusti, mikä nostaa hintoja. Vielä vuosi tai kaksi sitten EU suuntasi kaikessa kaasukaupassa kohti markkinoilla määräytyviä spot-hintoja, koska niiden piti turvata halvan kaasun saanti.

Energiamarkkinoiden särkyminen on johtanut myös siihen, että kaasua korvataan teollisuudessa sähköllä. Eurooppa on rakennellut kauan yhteistä sähkömarkkinaa. Tavoite on, että sähkö kulkee maiden rajojen yli ja hintojen ohjaamana sinne, missä sähköstä on pula. Ongelmallista on nyt se, että sähkön hinta nousee sielläkin, missä sähkön tuotanto vastaa kulutusta ja varautuminen on kunnossa. Suomikin saattaa olla aika lähellä tasapainoa ensi talvena, sillä Olkiluodon kolmosreaktori vaikuttaisi saavuttavan täyden tuotannon ennen joulua.

Rikkinäisillä markkinoilla ongelmasta on yllättäen tullut onni. Kun siirtolinjat Keski-Eurooppaan ovat puutteelliset, sähkö ei kulje Pohjoismaista vuolaana sinne, joten hinta pysyy Pohjolassa kohtuullisempana kuin Keski-Euroopassa. Markkinoiden puutteesta on tullut suojausmekanismi. Suomen etu lyhyellä aikavälillä rikkinäisillä markkinoilla on, että siirtolinjat Pohjoismaiden sisällä toimivat mutta siirtolinjat Keski-Eurooppaan eivät. Pitkällä aikavälillä tämä ei ole kenenkään etu.

Sähkömarkkinoiden tilasta kertoo, että Suomessa pörssisähkö saattaa kallistua valtavasti, kun siirrytään yön hiljaisuudesta huippukulutuksen hetkeen, vaikka tuotanto ja tuonti vastaavatkin kysyntään toistaiseksi melko hyvin. Muuallakin tämänhetkinen hinta on kovempi kuin mitä kysynnästä voisi päätellä.

EU:n teknisestä hintakatostakaan ei ole apua. Se on suunniteltu ehjien markkinoiden aikaan, mutta ei rajoittamaan hintaa.

Markkinoiden särkymisestä todistaa myös, miten alalla käytettäville hintasuojauksille on käynyt. Vanhan maailman luonnolliset ja yleiset varautumistoimet ovat muuttuneet myrkyksi. Fortum myi hyvissä ajoin sähköpörssin kautta ensi vuoden sähköntuotantoaan, kuten yleensäkin tehdään. Nyt hinta ei kuitenkaan osunut lähellekään sitä, millainen sen oletetaan olevan toimitushetkellä. Pörssisääntöjen mukaan Fortumin on hankittava vakuudet, joiden idea vanhassa maailmassa oli turvata, että ostaja voi hankkia sähkön muualta senhetkisellä markkinahinnalla, jos myyjä ei pysty sähköä toimittamaan. Hintojen nousun vuoksi terveetkin sähköä myyvät yhtiöt ovat nyt vaikeuksissa, kun ne tarvitsevat vakuuksia, jotka sitovat miljardeittain niiden pääomia.

Järjestelyn ymmärtää paremmin sellaisten myyjien osalta, jotka eivät tuota itse sähköä. Fortum tekee sähköä, toiminta on Pohjoismaissa osavuosikatsauksen mukaan kannattavaa, ja yhtiö voi huononkin diilin toteuttaa.

Fortumin vakuushuolissa on takana myös Uniper. Jos Fortumin luottoluokitus heikkenisi Uniper-tappioiden vuoksi, vakuuksien ja muun rahoituksen saanti vaarantuisi. Niinpä Fortum yrittää yhtä aikaa näyttää sekä vakavaraiselta että apua tarvitsevalta, kun se anoo pääomistajan eli valtion tukea.

Fortum ei ole ainoa apua aneleva. Energiamarkkinoiden rikkoontuminen voi tuoda valtioiden kirstuille jonona yhtiöitä, joita ei voi päästää nurin mutta joita hintasuojaukset tai särkyneiden markkinoiden muut ongelmat työntävät jo kallelleen. Markkinoiden teknisiä puutteita ei hetkessä korjata, mutta ongelmia aiheuttavat säännöt pitää korjata heti.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?