Hallitus jakoi vielä kerran rahaa hyviin kohteisiin – ja vähän huonoihinkin

Talousarvioesityksensä valmiiksi saanut hallitus hieroi budjettia tilanteessa, jossa Euroopassa riehuu Venäjän aloittama hyökkäyssota, kuluttajahinnat nousevat nopeasti ja taantuman uhka on todennäköinen.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vas.), pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko esittelivät hallituksen esitystä ensi vuoden budjetiksi torstaina Helsingissä.

1.9. 17:30

Hallitus julkaisi torstaina ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Budjettia hierottiin tilanteessa, jossa Euroopassa riehuu Venäjän aloittama hyökkäyssota, kuluttajahinnat nousevat nopeasti ja taloutta uhkaa taantuma tai pahempi. Nykyinen hallitus valmisteli siis jälleen kerran poikkeusaikojen budjettia. Nyt tehtiin myös vaalivuoden budjetti.

Jo ennalta suurin huomio kiinnittyi siihen, miten hallitus tukee kansalaisten ostovoimaa hintojen noustessa. Ihmiset ovat huolissaan, ja kuluttajien näkemykset ovat harvinaisen pessimistisiä. Erityisen hermostuneita ovat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvat, sillä sähkön hinta on poikkeuksellisen korkealla.

Hallitus kertoikin useista erilaisista tuista erityisesti pienituloisille lapsiperheille. Lisäksi joulukuussa maksetaan ylimääräinen lapsilisä. Sähkön kallistumisen vaikutuksia hallitus pehmentää useilla väliaikaisilla toimilla. Se aikoo laskea sähkön arvonlisäveroa, antaa mahdollisuuden vähentää osan sähkökuluista verotuksessa ja luo pienituloisille erityisen sähkötuen. Julkista liikennettä tuetaan arvonlisäveron väliaikaisella poistolla.

Kohtuuttomiin tilanteisiin joutuvia ihmisiä pitää tukea. Se hillitsee myös katkeruutta, joka voisi sataa omaa energiasotaansa käyvän Venäjän laariin.

Mutta ostovoimaa voi tukea älykkäästi tai tyhmästi. Esimerkiksi sähkön arvonlisänveron alentaminen on vaalityötä. Sähkö on kallista, koska siitä on pulaa. Veronalennus tukee helposti kulutusta, vaikka sähköä pitäisi säästää. Osa alennuksesta voi vielä valua sähkön tuottajille.

Peräti 8,1 miljardia euroa alijäämäisen budjetin tehnyt hallitus ei voi ohittaa kritiikkiä kepeästä rahankäytöstä vain heittämällä, että ”elämme sotataloudessa” tai vetoamalla puolustusmenojen kasvuun. Se, että käytetään rahaa tähän, kun sitä kuluu tuohonkin, ei ole järkevä perustelu. Tämä hallitus päätti heti kautensa aluksi hoitaa vastaan tulevat ongelmat rahalla – ja jatkoi linjallaan loppuun asti.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?