Rikollisuudesta tuli Ruotsin vaalien iso teema

Oikeisto ja vasemmisto lähtevät Ruotsin vaalien loppusuoralle melkein tasatilanteesta. Kaikki puolueet lupaavat panna rikollisuuden kuriin.

Turvallisuusteema näkyy kaikkien ruotsalaispuolueiden vaalimainonnassa.

5.9. 2:00 | Päivitetty 5.9. 9:05

Rikollisjengien pelko hallitsee poliittista keskustelua Ruotsin ensi sunnuntaina järjestettävien vaalien alla. Julkisuudessa on kerrottu järkyttävistä tapauksista, joissa luodit ovat osuneet sivullisiin. Runsas viikko sitten äiti ja lapsi haavoittuivat ammuskelussa Eskilstunassa.

Jengiväkivalta on saanut puolueet kilpailemaan siitä, mikä niistä vaatii eniten uusia poliiseja, ankarimpia rangaistuksia sekä muita kovia keinoja, joilla rikollisuus pannaan kuriin. Oikealta vasemmalle ruotsalaispuolueet ovat nyt turvallisuuden ja järjestyksen asialla.

Tänä vuonna ampumistapauksissa on tähän mennessä kuollut 46 ihmistä eli yhtä monta kuin viime vuonna yhteensä. Se ei ole valtavan suuri ihmismäärä, ei ainakaan, jos sitä verrataan esimerkiksi niihin noin 20 000 ruotsalaiseen, jotka ovat menettäneet henkensä koronavirusepidemiassa. Koronasta ei kuitenkaan puhu enää juuri kukaan, kun taas rikollisuus on kyselyissä ohittanut terveydenhoidon ja koulut äänestäjien mielestä vaalien tärkeimpänä teemana. Sen sijaan Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys eivät ole vaalikeskusteluissa paljon näkyneet.

Huumejengien ohella puhuttaa poliittinen väkivalta. Viikko sitten paljastettiin, että Almedalenin politiikkaviikoilla heinäkuussa naisen tappaneen äärioikeistolaisen miehen alkuperäinen kohde oli ollut keskustan puheenjohtaja Annie Lööf. Vaalien alla hermot ovat kireällä ja sanat teräviä. Ilmassa on vihaa. Jännitystä lisää äärimmäisen kireä vaalitilanne, sillä oikeisto ja vasemmisto lähtevät vaalien loppusuoralle käytännössä tasoissa.

Rikollisuuden nousu ykköshuolenaiheeksi saattaa kertoa yhteiskunnan syvemmästäkin hermopaineesta: maailmassa riittää nyt uhkia ja pelonaiheita. Poliitikoilla on lisäksi erityinen syynsä puhua rikollisuudesta, sillä se on poliittisesti hyväksyttävä tapa käydä keskustelua Ruotsin maahanmuuttopolitiikan ongelmista.

Ruotsiin saapui vuosina 2015–2017 yli 200 000 turvapaikanhakijaa. Niin suuren ihmisjoukon integroiminen on ollut vaikeaa jopa maahanmuuttoon kouliintuneelle Ruotsille.

Huumejengien ohella puhuttaa poliittinen väkivalta.

Ruotsalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin periaatteessa myönteisesti. Maahanmuutolla on ollut monia hyviä vaikutuksia esimerkiksi väestörakenteeseen, työvoimaan, uusien yritysten perustamiseen sekä talouskasvuun, joka onkin ollut Ruotsissa selvästi parempaa kuin Suomessa. Maahanmuutto on kuitenkin ollut viime vuosina niin nopeaa, että ruotsalaisten mitta alkaa olla täynnä.

Maahanmuuttokeskustelu on ollut Ruotsissa vaikeaa, sillä se kääntyy helposti kaikkia maahanmuuttajia leimaavaksi rasismiksi. Jengiväkivalta ei kuitenkaan jaa kansaa vaaleisiin ja tummiin, sillä siitä kärsivät eniten muut maahanmuuttajat. Turvallisuuden kautta pöydälle ovat sitten nousseet sellaisetkin asiat kuin asuinalueiden eriytyminen, ruotsin kielen oppimisen tärkeys sekä laajemminkin se, mitä ruotsalaisuus tässä ajassa tarkoittaa.

Sosiaalidemokraatit on pysynyt Ruotsin johtavana puolueena kuuntelemalla tarkasti äänestäjiä ja vaihtamalla tarvittaessa suuntaa nopeastikin. Niin se on tehnyt nytkin. Kokoomus on pitkään vaatinut Ruotsia Natoon ja ruotsidemokraatit rajoja kiinni. Nyt demarit on syönyt kilpailijoiden eväät. ”Emme halua tänne Chinatownia, Somalitownia tai Pikku-Italiaa”, pääministeri Magdalena Andersson kommentoi äskettäin maahanmuuttajien asuinalueita.

Oikeiston pääministeriehdokas on maltillisen kokoomuksen Ulf Kristersson, mutta tuoreimmissa mielipidekyselyissä ruotsidemokraatit on noussut oikeiston ykköspuolueeksi. Jos samoin käy vaaleissa, se tekisi oikeistohallituksen muodostamisesta vaikeaa.

Demarit on ollut vallassa jo kahdeksan vuotta, joten monet ennakoivat Ruotsin kääntyvän vaaleissa oikealle, ja voihan niin käydäkin. Toisaalta maailma ympärillä muuttuu nyt sellaista vauhtia, että suosittu Magdalena Andersson ja tuttu demaripuolue voivat vaalipäivänä tuntua ruotsalaisista turvallisimmalta vaihtoehdolta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?