Vaalien alla Suomea uhkaa lakkosuma

Liian kova lakkoaseen käyttely uhkaa kääntyä hoitajien työtaistelua vastaan.

Hoitajien lakko uhkaa muun muassa vanhusten hoivaa.

7.9. 2:00

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) teettämässä tuoreessa mielipidekyselyssä hoitajat eivät saa enää kansalaisten sympatiaa samassa määrin kuin aiemmin. Ilmeisesti hoitajien lakonuhka erityisesti tehohoidossa ja vanhusten hoivassa oli kansalaisten mielestä liikaa.

Aiemmissa kyselyissä hoitajat ovat saaneet osakseen runsaasti sympatiaa ja kannustusta, mutta nyt kansan tuki hoitajille uhkaa loppua.

Sosiaali- ja terveysministeriö joutui tekemään sen, mikä oli pakko tehdä. Ministeriö valmistelee parhaillaan lakia potilasturvallisuudesta. Sen avulla hoitajia voitaisiin velvoittaa töihin ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi.

Suuntaamalla lakonuhat tehohoitoon ja vanhusten hoitoon hoitajat yrittävät saada mahdollisimman suuren vaikutuksen mahdollisimman pienellä panoksella. Se voi kertoa siitä, että järjestöjen lakkokassa on vähissä. Hoitajajärjestöjen rahojen loppumisesta kuului huhuja jo kevään työtaistelujen aikaan.

Hoitajien työtaistelun seuraava vaihe lienee aiempien puheiden mukaisesti uhkaaminen joukkoirtisanoutumisella, kuten Tehyn vuoden 2007 työtaistelussa. Silloin ei joukkoirtisanoutumisiin menty, mutta nyt hallituksen kannattaa varautua niihinkin. Edellisellä kerralla riitaa ratkomaan perustettu sovittelulautakunta sai aikaan ehdotuksen, joka kelpasi kummallekin osapuolelle aivan joukkoirtisanoutumisen alla. Nyt sovittelulautakuntaakin on jo kertaalleen kokeiltu.

Hoitajien työtaistelulle ovat antaneet kasvonsa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola. Hoitajien työtaistelun varsinaiset aivot kuuluvat neuvottelulähteiden mukaan kuitenkin Tehyn edunvalvontajohtajalle Else-Mai Kirvesniemelle, jonka linjaa kuvataan todella kovaksi.

Yksityisellä puolella SAK:lainen Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat aloittivat neuvottelut toisen sopimusvuoden palkoista sunnuntaina. Tarkoitus olisi, että neuvottelut saadaan loppuun vielä tämän kuun aikana.

Niin tuskin käy. Vain harvoin työmarkkinaneuvottelut saadaan valmiiksi kaavaillussa aikataulussa. Syy voi olla psykologinen: jos neuvottelut päättyisivät ajallaan, voisi sekä työnantajien että palkansaajien kenttäväki epäillä, että omat neuvottelijat antoivat periksi liian helpolla. Toki myös näkemykset palkankorotuksista ovat aivan eri planeetoilta.

Realistisempi aikataulu teknologiateollisuudelle on marraskuun loppu, jolloin ensimmäinen sopimusvuosi päättyy. Siinä yhteydessä osapuolilla on mahdollisuus irtisanoa nykyinen sopimus ja aloittaa neuvottelut uudesta. Nykyinenkin sopimus tosin meni niin sanotusti pitkäksi: uusi sopimuskausi alkoi vasta tämän vuoden tammikuussa.

Ilman työtaistelu-uhkaa teknologiateollisuuden toisen vuoden palkoista tuskin päästään sopuun. Marraskuun lopusta on kuitenkin joulunpyhiin sen verran vähän aikaa, että lakkoa tuskin jouluksi tulee, ylityökielto ehkä hyvinkin.

On aivan mahdollista, että teknologiateollisuudenkin työtaistelu venyy pitkälle ensi vuoden alkuun. Myös kemianteollisuuden sopimus on katkolla vuodenvaihteen tietämissä.

Luvassa voi olla demarivetoiselle hallitukselle kiusallisia kysymyksiä juuri eduskuntavaalien alla. Lakonuhkia nousee siellä sun täällä, ja suunnilleen jokaisessa toisena osapuolena on liitto, joka on joko demarijohtoinen tai ainakin suuri osa jäsenistöstä on demareita.

Toistaiseksi pääministeri Sanna Marin (sd) on pyrkinyt julkisuudessa pysyttelemään erossa työmarkkinariidoista, vaikka totta kai hallitus vaikuttaa asioihin kulisseissa. Siitä kertoo niin sovittelulautakunnan nimittäminen kuin potilasturvallisuuslain valmistelukin. Hallitus viestittää, että se on tarvittaessa valmis tiukkoihinkin otteisiin.

Tehy ja Super ovat tainneet laskea, ettei demaripääministeri uskalla uhmata ammattiliittoja varsinkaan vaalien alla. Toisaalta pääministeri näyttää kovin heikolta, jos hallitus taipuu ulkoisen painostuksen alla. Kaikki työtaistelut loppuvat joskus, mutta tässä vaiheessa umpikujasta ei vielä näy poispääsyä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?