Suomeen paenneet ukrainalaiset haluavat kotoutua

Sotaa pakoon tulleille ukrainalaisille tehdyssä kyselyssä 27 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei suunnittele palaavansa Ukrainaan.

Ukrainalaisia pakenemassa Puolan rajan yli Medykassa helmikuussa pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Suomeen on päätynyt lähes 40 000 sotaa paennutta ukrainalaista.

9.9. 2:00 | Päivitetty 9.9. 6:21

Venäjän helmikuussa aloittama suurhyökkäys on pakottanut miljoonat ukrainalaiset hakemaan turvaa ulkomailta. Pakoon on pitänyt lähteä muualtakin kuin varsinaisilta taistelualueilta tai Venäjän miehittämiltä seuduilta, sillä Venäjä on pyrkinyt tietoisesti terrorisoimaan siviiliväestöä ohjusiskuilla kaukana rintamalinjoista.

Moni ukrainalainen saapui myös Suomeen. Elokuun loppuun mennessä tilapäistä suojelua ja turvapaikkaa oli hakenut 37 500 ukrainalaista.

Suomeen saapuneiden ukrainalaisten tilannetta on helpottanut se, että suomalaiset ovat kokeneet tulijoita kohtaan suurta sympatiaa. Ukrainalaiset ajoi pakomatkalle Suomen suuren naapurin toiseen pienempään rajanaapuriin kohdistama hyökkäys, joka hätkäytti suomalaisia. Ukrainasta paenneita haluttiin laajasti auttaa. Monet tavalliset ihmiset tarjosivat majoitusta ja muuta apua.

Ukrainalaiset saivat myös tulla Schengen-alueelle ilman viisumia. EU otti nopeasti käyttöön tilapäisen suojelun direktiivin. Se oli luotu Kosovon sodan jälkeen, mutta siihen ei ollut koskaan aiemmin turvauduttu. Direktiivin nojalla ukrainalaiset saivat tilapäisen oleskeluluvan, joka avaa oikeuden työntekoon, koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon.

Ongelmiakin on esiintynyt. Kuten viime aikoina on toistuvasti huomattu, Suomen maahanmuuttoviranomaisten toiminnan keskiössä näyttää edelleen olevan etsiä keinoja sanoa Suomeen pyrkijöille ”ei”. Byrokratia on ollut hidasta ja mutkikasta. Työntekoon välttämättömät henkilötunnukset ovat viipyneet. Osa pankeista ei ole halunnut avata tilejä henkilötunnuksen saaneillekaan, jos heiltä on puuttunut Ukrainan passi. Ukrainalaisten avustuskeskuksen mukaan perheitä jopa palasi Ukrainaan, kun elämää oli niin vaikeaa järjestää Suomessa. Eivätkä kaikki auttajatkaan olleet ajatelleet sitoutuvansa auttamiseen kuukausiksi.

Suomeen saapuneiden ukrainalaisten kokemuksista, näkemyksistä ja tarpeista ei ole ollut kattavaa tietoa.

Viranomaiset yrittivät sisäministeriön johdolla vastata tähän ongelmaan teettämällä kesällä ukrainalaisille suunnatun verkkokyselyn. Ministeriö julkaisi sen tuloksista koostetun raportin keskiviikkona. Se perustuu 2 136 ukrainalaisen vastauksiin.

Monet vastaajat kertoivat olevansa suomalaisille ja Suomen viranomaisille kiitollisia avusta, mutta haluavansa hoitaa asiansa itse. Vastaajista 71 prosenttia kertoi haluavansa työskennellä Suomessa. Työllistynyt oli kuitenkin vasta 23 prosenttia, ja luvussa on mukana kausityöntekijöitä. Työllistymisen jarruiksi vastaajat mainitsivat paitsi kielitaidon puutteen ja byrokratian myös lastenhoidon ongelmat. Sitä selittää osaltaan, että tulijoissa on paljon äitejä lapsineen. Ukraina on rajoittanut miesten lähtöä sotaa käyvästä maasta.

Tutkimus toi esiin muutakin merkittävää tietoa: 27 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei suunnittele palaavansa Ukrainaan. Vain 33 prosenttia kertoi päättäneensä palata kotimaahan sodan päätyttyä tai aiemmin. Lähes 40 prosenttia kertoi suunnitelmiensa olevan vielä avoinna ja riippuvan sekä työllistymisestä Suomessa että sotatilanteesta Ukrainassa.

Suomeen on muodostunut uusi, todennäköisesti pysyvä vähemmistöryhmä, jonka jäsenistä huomattava osa on korkeasti koulutettuja. Kun tänne tulleista ukrainalaisista pidetään huolta, se voi rikastuttaa sekä Suomea että aikanaan sodasta nousevaa Ukrainaa. Avun lisäksi viranomaisten pitää kiiruhtaa kotoutumista hidastavien esteiden poistamista.

Samalla on syytä vahvistaa viranomaisten Ukrainaa koskevaa asiantuntemusta, tulijoiden luotettavaksi kokemaa viestintää sekä tulijoiden mahdollisuutta asioida ukrainaksi.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?