Ruotsissa on edessä käännös oikeaan päin

Maltillisen kokoomuksen pääministeriehdokkaan Ulf Kristerssonin tilanne tuo mieleen 2000-luvun alun Tanskan, jossa oikeiston vähemmistöhallitus sai kymmenen vuoden ajan haluamansa asiat läpi – kunhan maksoi siitä sen hinnan, jonka Tanskan kansanpuolue vaati.

Ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin tuuletus vaali-iltana sunnuntaina.

14.9. 2:00 | Päivitetty 14.9. 6:57

Vaaleissa äänestäminen on aina kytkykauppaa, sillä puolueiden on kyettävä tekemään yhteistyötä muiden kanssa pystyäkseen johtamaan maata. Hallituskumppaniksi voi tulla puolue, jota oman puolueen äänestäjä ei kuunaan valitsisi. Kytkykaupan ehdot voivat olla ennen vaaleja kovin toiset kuin vaalien jälkeen.

Ruotsissa maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson kauppasi äänestäjille porvarien vähemmistöhallitusta, jossa kokoomuksen hallituskumppanina olisivat kristillisdemokraatit ja apupuolueina liberaalit ja ruotsidemokraatit. Vaalien jälkeen tarjolla voi olla hallitusyhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Se olisi osalle porvariäänestäjistä syvä pettymys.

Kristerssonille vaalitulos on nöyryyttävä. Hän on nyt Ruotsin kolmanneksi suurimman puolueen johtaja. Edellä ovat Magdalena Anderssonin sosiaalidemokraatit ja Jimmie Åkessonin ruotsidemokraatit. Silti Kristersson on todennäköisin vaihtoehto seuraavaksi pääministeriksi. Asia varmistuu torstaina, kun kaikki äänet on saatu laskettua.

Jokainen ääni ratkaisee, sillä vaaleista tuli juuri niin dramaattiset kuin ennakkoon arveltiinkin.

Demarit tuskin saavat keskustan, ympäristöpuolueen ja vasemmistopuolueen kanssa valtiopäiville enemmistöä. Se on jäämässä kiinni yhdestä ainoasta paikasta. Vaalien voittaja on joka tapauksessa ruotsidemokraatit, mutta Åkesson ymmärtää realiteetit. Ainakaan näiden vaalien jälkeen hän ei saisi kokoon toimintakykyistä hallitusta.

Ruotsidemokraatit haluaa hallitukseen, ja Jimmie Åkesson tarttuisi mieluusti oikeusministerin salkkuun. Se olisi muille oikeistoblokissa kova paikka.

Hallitusneuvotteluista tulee vaikeat, ja edessä on taas epävakaa vaalikausi. Vaikka ruotsidemokraatit tyytyisi lopulta tukipuolueen osaan, puolue saa paljon haluamaansa. Mutta kuinka paljon? Rangaistuksia kiristetään, ja poliiseja tulee lisää. Ydinvoima saanee jatkoa. Muu onkin sitten auki, sillä yhteisiä nimittäjiä ei juuri ole.

Tie valtaan on vaatinut monta käsienpesukierrosta.

Niukka enemmistö tekee hallituksesta haavoittuvaisen. Liberaaleissa on kansanedustajia, joille äärioikeistolaisen puolueen pääsy hallitukseen saattaa olla kynnyskysymys. Yksikin loikkaus voi kääntää valtasuhteet päälaelleen. Tärkeimpänä tehtävänään hallitusyhteistyössä liberaalipuolue pitää ruotsidemokraattien vaikutuksen minimoimista.

Hallitusneuvotteluihin kohdistuu myös aikapainetta, sillä Ruotsi on vuodenvaihteesta alkaen Euroopan unionin puheenjohtajamaa. EU:n luotsaamista läpi energiakriisin ja sotatalven helpottaisi kovasti, jos puheenjohtajamaassa olisi toimintakykyinen hallitus.

Ruotsidemokraattien tie valtaan on vaatinut monta käsienpesukierrosta ja siteiden katkomista uusnatsijärjestöihin, joissa puolueen juuret ovat. Näissä vaaleissa kannatus pyyhkäisi läpi Ruotsin. Erityisesti ääniä kertyi maaseudulta ja ensi kertaa äänestäviltä. Nousun ainesosat ovat samat kuin muiden populistipuolueiden nousussa, Trump-ilmiössä tai brittien brexitissä.

Pääministeriehdokas Kristersson voi kuitenkin syyttää ahdingostaan myös itseään. Maltillinen kokoomus lähti myötäilemään ruotsidemokraattien ydinagendaa, jossa maahanmuutto on yhteiskunnan kaikkien ongelmien keskipisteessä.

Myös sosiaalidemokraatit olivat osaltaan normalisoimassa äärioikeiston tulkintaa yhteiskunnasta. Ja kun muut lähtivät kalastelemaan ääniä äärioikeiston apajille, ruotsidemokraatit saivat tilaa puhutella kaikkein radikaaleimpia kannattajiaan paljon kovemmalla puheella kuin ovat aiemmin uskaltaneet.

Kristerssonin tilanne tuo mieleen 2000-luvun alun Tanskan, jossa oikeiston vähemmistöhallitus sai kymmenen vuoden ajan haluamansa asiat läpi – kunhan maksoi siitä sen hinnan, jonka Tanskan kansanpuolue vaati. Ruotsidemokraattien vaikutusvalta on kuitenkin vieläkin suurempi.

Jos ja kun valta Ruotsissa nyt vaihtuu, käännös oikeaan päin on huomattavan jyrkkä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?