Pohjolan on lisättävä yhteistä varautumista

Pohjoismaiden on yhdessä pystyttävä vastaamaan samanaikaisesti useaan kriisiin.

Sähköjohtoja norjalaisen Tokken kylän yllä.

15.9. 16:30

Tosielämä on viime vuodet haastanut suomalaisten omakuvaa, jonka mukaan elämme kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden mallimaassa. Koronaviruspandemia paljasti varautumisessa vakaviakin puutteita. Sitten Venäjä aloitti Ukrainassa hyökkäyssodan. Kriisien seurauksena monista aivan keskeisistä hyödykkeistä tuli pula, vaikka luulimme varautuneemme hyvin.

Seuraava kriisi on käsillä ennen kuin edellisistä on toivuttu. Akuutti sähköpula tuo hyvin konkreettiseksi Pohjoismaiden riippuvaisuuden toisistaan. Riskit ja häiriöt huoltovarmuudessa ovat yhteisiä, mutta kuten pandemiakin jo näytti, kansalliset toimet kriisin keskellä voivat poiketa toisistaan. Se voi pahentaa kriisin seurauksia. Yhteistyötä tarvitaan, sillä uhkat ovat nyt luonteeltaan korostuneen systeemisiä ja leikkaavat läpi yhteiskuntien.

Pohjoismaat ovat taloudellisesti, digitaalisesti ja turvallisuuspoliittisesti hyvin läheisiä. Pohjoismaat jakavat samat arvot ja valmiusajattelun sekä samat uhat. Nyt on myös sotilaallisia uhkia, joihin Suomi ja Ruotsi vastaavat liittymällä Natoon. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tuo uusia syötteitä myös siviilikriisivalmiusyhteistyön parantamiselle. Yhteistyötä täytyy tiivistää myös muuten kuin Naton kautta.

Ulkopoliittinen instituutti ehdottaa uudessa raportissaan, että Pohjoismaiden tulisi solmia kriisinsietokyvyn puitesopimus, työskennellä yhdessä uhkakuvien ennakoimiseksi, perustaa erillinen rahasto huoltovarmuus- ja kriisiyhteistyötä varten sekä luoda alueellinen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden verkosto.

Raportti tarjoaa hyviä ideoita seuraavan hallituksen ohjelmaan. Ilman yhteisiä toimintamalleja ja tiedonjakoa häiriöt vaikkapa energiantuotantolaitoksissa, pankeissa tai datakaapeleissa voivat levitä koko Pohjolaan. Yhteistyölle on jo rakenteita, mutta suuren epävarmuuden ajassa on pystyttävä vastaamaan samanaikaisesti useaan kriisiin. Yhteistyötä ei tarvita vain varautumiseen vaan myös kriiseistä toipumiseen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?