Palkkatuen uudistukselle on järkevät perusteet

Hallitus valmistelee palkkatuen uudistusta, jonka tarkoitus on parantaa tukityöllistettyjen siirtymistä normaaleille työmarkkinoille ja vähentää kilpailun vääristymiä.

Kierrätyskeskuksissa käytetään paljon palkkatuella työllistettyjä pitkäaikaistyöttömiä.

13.9. 16:30

Hallitus valmistelee uudistusta vaikeasti työllistettäville maksettavaan palkkatukeen. Tarkoituksena on suunnata tukea entistä enemmän yrityksille, sillä tukityöllistetyt siirtyvät normaalitöihin todennäköisemmin yrityksistä kuin kuntien tai yhdistysten työpaikoista. Samalla muutetaan kolmannen sektorin toimijoille maksetun sadan prosentin palkkatuen sääntöjä. Kun liiketoiminta on laajaa, yksi toimija voi jatkossa saada tukea korkeintaan 200 000 euroa kolmessa vuodessa.

Yhdistykset vastustavat tiukasti uudistusta, jonka ne sanovat uhkaavan kierrätyskeskuksia, työpajoja ja muita pitkäaikaistyöttömien voimin pyöritettyjä toimintoja. Huoli tulee ottaa vakavasti, mutta asialla on toinenkin puoli.

Palkkatuen päätarkoitus on toimia ponnahduslautana normaaliin työelämään. Tämä tuskin toteutuu parhaalla tavalla työpaikassa, joka pyörii suurelta osin tukityöllistettyjen voimin. Erityisesti pahenevan työvoimapulan aikana on luonnollista sijoittaa väyliin, joista siirrytään normaalitöihin.

Toisaalta palkkatuen ei tule vääristää kilpailua. Tavaroiden ja materiaalien kierrättäminen on kasvuala, jolle voi syntyä kannattavia yrityksiä ja normaaleja työpaikkoja – mutta ei synny, jos osa toimijoista saa palkkarahansa valtion pussista.

Vamman tai sairauden takia vajaatyökykyisten tukea nostetaan uudistuksessa 50:stä 70 prosenttiin. Vammaisten työllistymistä tukee myös syksyllä aloittava valtionyhtiö Työkanava, joka välittää työvoimaa työnantajille, kuten Ruotsissa pitkään menestyksellä toiminut valtion Samhall-yhtiö.

Työmarkkinoilla otetaan nyt mallia muista Pohjoismaista. Se tarkoittaa joustavien työnteon muotojen, kuten osa-aikatyön ja tukityön, lisääntymistä. Tämä selittää osin Suomen työllisyyslukujen nousua: entistä useampi tekee edes vähän työtä. Se on hyvä suunta, kunhan järjestelmä ei sekoita markkinoita, ja kunhan se lisää eikä vähennä tehtyjen työtuntien määrää.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?