Euroopan unionin tila on vakava

Sodan, fossiilisen energian kriisin ja inflaation yhdistelmä on EU:n yhtenäisyydelle myrkyllinen cocktail. Sitä laimentaakseen Euroopan komissio panee markkinatalouden säännöt syrjään.

Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona vuotuisen puheen EU:n tilasta. Paikalla Strasbourgissa oli myös Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska.

15.9. 2:00 | Päivitetty 15.9. 7:09

Euroopan unionin komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kausi on kulkenut kriisistä kriisiin. Ensin koronaviruspandemia, sitten Ukrainan sota ja nyt talvella uhkaava energiakriisi ovat panneet von der Leyenin kovaan testiin ja tehneet hänen kasvoistaan tutut eurooppalaisille. Aiemmat EU-johtajat ovat näkyneet huippukokousriveissä tai lausuneet kantojaan direktiivien kaltaisista etäisistä ja monimutkaisista asioista, mutta von der Leyenin pöydällä ovat olleet eurooppalaisten tärkeät arjen asiat: terveys, turvallisuus ja lämmitys.

Päättäväinen toiminta on tehnyt von der Leyenistä kriisijohtajan, jonka puheita kuunnellaan tarkalla korvalla. Niin myös keskiviikkona, kun hän piti komission puheenjohtajan vuotuisen puheen EU:n tilasta.

”Unioni seisoo yhdessä vahvana”, kuului von der Leyenin pääviesti eurooppalaisille tänä vuonna. Puheen sisältö kertoi kuitenkin syvästä huolesta, ettei EU kestä yhtenäisenä tulevaa taantuman talvea. Luottoa yhteisen energiamarkkinan toimivuuteen ei ole, ja huoli Euroopan huoltovarmuudesta muunkin kuin energian osalta on suurta.

”Venäjä manipuloi edelleen aktiivisesti energiamarkkinoitamme. Se mieluummin tuhoaa kaasun polttamalla kuin toimittaa sitä asiakkaille. Ne markkinat eivät enää toimi”, von der Leyen sanoi.

Von der Leyenin puhe kertoo Euroopan murroksen syvyydestä. Puhuessaan Venäjästä ja ylistäessään ukrainalaisten rohkeutta komission puheenjohtaja löysi oikean nuotin. Mutta mitä tehdä monisyisen kriisin keskellä? Se jäi hämärämmäksi.

Pitääkseen EU:n yhtenäisenä ja EU-kansalaisten tyytymättömyyden hallinnassa von der Leyen ottaa sähkö- ja kaasulaskuistaan huolestuneiden eurooppalaisten huolet tosissaan. Sodan, fossiilisen energian kriisin ja inflaation yhdistelmä on EU:n yhtenäisyydelle myrkyllinen cocktail. Sitä laimentaakseen komissio on valmis panemaan markkinatalouden säännöt syrjään. Tähän liittyy kuitenkin ongelmia.

Markkinoille ei nyt ole tulossa lisää energiaa, vaan siitä on pula. Tässä tilanteessa olisi viisasta antaa markkinamekanismin tehdä työnsä: kun hinta nousee, kulutus vähenee, mikä laskee hintaa. Matkan varrella olisi kuitenkin vaikeita paikkoja, joita poliitikot pelkäävät. Siksi heidän on pakko luvata kansalaisille tukea energialaskuihin. Ongelmana tässä on, että silloin kulutus ei välttämättä vähene eivätkä hinnat laske – valtio vain kuittaa osan laskusta.

EU-maiden energiaministerien pöydällä on jo nippu erilaisia toimenpide-ehdotuksia. Keskiviikkona niitä tuli lisää. Von der Leyen ehdotti, että valtiot keräisivät osan voitoista, joita osa eurooppalaisista sähköntuottajista saa, kun sähkön hinta on korkealla. Näitä windfall-voittoja vuolevat etenkin yhtiöt, jotka tekevät paljon sähköä uusiutuvista lähteistä. Yhtiöt tekevät sähkönsä halvalla, mutta myyvät sen kalliilla, koska hinta määräytyy kalleimman tuotannon eli kaasun perusteella. Yhtiöiltä kerätyillä noin 140 miljardilla eurolla pehmennettäisiin energiakriisin iskua ja elinkustannusten nousua kansalaisille.

”EU:n sosiaalisessa markkinataloudessa voittojen tavoittelu on suotavaa. Näinä aikoina on kuitenkin väärin saada sodan ansiosta poikkeuksellisia ennätystuloja, jotka revitään kuluttajien selkänahasta. Näinä aikoina voitot on jaettava ja ne on kanavoitava eniten tarvitseville”, von der Leyen sanoi.

Puheensa jälkeen von der Leyen suuntasi Kiovaan keskustelemaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Ukrainan pääsystä EU:n sisämarkkinoille, unionin ytimeen.

Sodan hinta on Euroopalle kova. Vielä kovempi hinta on Ukrainalle. ”Sanon suoraan: tässä on paljon pelissä”, von der Leyen totesi puheessaan. ”Kyse ei ole vain Ukrainasta vaan koko Euroopasta ja koko maailmasta.”

Myös Suomelle lankeaa osansa sodan laskusta. Pääministeri Sanna Marin (sd) vetosi EU-maiden yhtenäisyyteen Ukrainan tukemisessa ja energiapolitiikassa, kun hän puhui Euroopan parlamentille tiistaina Strasbourgissa.

Marinin esiintymiseen kohdistui etukäteen odotuksia, jotka johtuivat muista asioista kuin pääministerin energiapoliittisista linjauksista. Osa parlamentaarikoista oli seurannut Marinin juhlakohua ja halusi ilmaista tukensa Suomen pääministerin oikeudelle tanssia. Sekin on osa uudenlaista eurooppalaisuutta: muiden maiden ihmiset ja asiat kiinnostavat, ja niihin halutaan ottaa kantaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?