Unohdetaan Venäjä, uudistetaan Ukraina

Demokratian rakentaminen Venäjälle on ollut vaikeaa. Ukrainassa se voi kuitenkin onnistua. Naapurimaan menestys antaisi mallia Venäjällekin.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky puhumassa Jaltan strategiakokouksessa.

16.9. 2:00 | Päivitetty 16.9. 12:00

Brittiläinen Venäjä-tutkija Keir Giles arvioi presidentti Vladimir Putinin vallan romahtamisen mahdollisuutta haastattelussaan (HS 13.9.): ”Se, milloin tietty kriittinen massa on saavutettu, tulee aina yllätyksenä – myös niille, jotka seuraavat kehitystä tarkkaan.”

Venäjä-asiantuntijat tietävät, että Venäjän historiassa tapahtuu aika ajoin mullistuksia, joille on tyypillistä kaksi asiaa: yllätyksellisyys ja nopeus. Tällä hetkellä mullistuksen merkit ovat ilmassa.

Jotkut pelkäävät, että muutos voi viedä huonosta vielä huonompaan. Se oli yksi perustelu sille, että Putinin kanssa jatkettiin yhteydenpitoa, vaikka hänen tiedettiin tilaavan vastustajiensa salamurhia. Sitä on enää turha murehtia. Putin on osoittautunut hyvin vaaralliseksi – ja juuri siksi, ettei hän käyttäydy kuin vesikauhuinen koira vaan kykenee toimimaan suunnitelmallisesti ja kavalasti.

Muutoksen yhdessä ääripäässä on sotilasdiktaattori, toisessa hallitsematon sekasorto, jota Venäjällä kutsutaan nimellä smuta. Ääripäiden välissä on laaja kirjo vaihtoehtoja, kuten se, että turvallisuuskoneisto onnistuu vaihtamaan Putinin tilalle uuden johtajan, joka panee Ukrainan sodan Putinin syyksi ja hakee parempia suhteita länsimaihin.

Joissain tulevaisuusvaihtoehdoissa länsimailtakin voidaan kysyä neuvoja Venäjän uudistamiseen. Todennäköisesti siihen valmistaudutaan jo esimerkiksi yhdysvaltalaisissa ajatushautomoissa. Edellinen yritys meni nimittäin pahasti pieleen.

Historian tutkija Timothy Snyder palasi 1990-luvun virheisiin Foreign Affairs -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa. Snyderin mukaan epäonnistuminen johtui siitä, että länsimaissa kuviteltiin markkinatalouden ja liberaalien arvojen jo voittaneen ideologioiden kilpailun, joten Venäjä kehittyisi automaattisesti länsimaiden tapaiseksi yhteiskunnaksi. Siksi lännessä ei havahduttu, vaikka demokratiasta tuli näennäisdemokratiaa ja markkinataloudesta ryöstökapitalismia. Ongelmat voitaisiin ratkaista myöhemmin, sillä kehityshän kulkisi joka tapauksessa ainoaan mahdolliseen suuntaan.

Katteeton optimismi on vaihtunut liialliseen pessimismiin.

Nyt katteeton optimismi on vaihtunut liialliseen pessimismiin. Jos demokratian voittoa Venäjällä ennen pidettiin väistämättömänä, nyt sitä pidetään jopa mahdottomana.

On totta, ettei demokratian rakentaminen Venäjälle ole helppoa. Venäläiset ovat aina suhtautuneet epäluuloisesti ulkomailta tuotuihin ideoihin. Venäläisten täytyy itse haluta demokratiaa. Mallia voidaan kuitenkin antaa.

Ukraina puolustaa sodassa vapauttaan ja samalla Eurooppaa. Sitä on helppo pitää samana asiana kuin demokratian puolustaminen. ”Tässä yksinvalta on demokratiaa vastassa”, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julisti keskiviikon puheessaan.

Tarkkaan ottaen vapaus ja demokratia eivät ole sama asia. Ennen sotaa Ukraina listattiin Freedom Housen demokratiaindeksissä ”osittain vapaaksi” eli selvästi Venäjää paremmaksi, mutta samalle tasolle El Salvadorin ja Burkina Fason kanssa.

Sankareille halutaan kuitenkin avata ovia. Puheessaan von der Leyen lupasi tasoittaa Ukrainalle tietä unionin yhteismarkkinoille. EU-jäsenyys on Ukrainalle kuitenkin vielä kaukana, monen uudistuksen takana.

Ukrainan, EU:n ja Maailmanpankin tuoreen arvion mukaan Ukrainan jälleenrakennuksen lasku on kasvanut jo 349 miljardiin euroon. Länsimaiden tulee sitoa tukirahansa tiukasti maan demokratisoitumiskehitykseen: korruption kitkemiseen, oikeusvaltion vahvistamiseen ja vähemmistöjen suojeluun. Ukrainaa on tuettava kohti demokratiaa, läntistä arvoyhteisöä ja EU:ta. Se on Ukrainan etu, mutta lopulta se voi mutkan kautta auttaa Venäjääkin.

Putin haluaa tuhota Ukrainan, koska Ukraina ei saa onnistua. Demokratian menestys Ukrainassa olisi venäläisille todiste siitä, että muutos on mahdollinen. He voisivat lähteä Ukrainan tielle. Sitä Putin pelkää. Kun Putin on hävinnyt sotansa, on aika toteuttaa sekin pelko.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?