Inkluusion ongelmat on korjattava, mutta se ei sovi poliitikkojen keppihevoseksi

Koulukeskusteluun osallistuessaan poliitikot välttävät mieluusti rahasta puhumista.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar nosti inkluusion toteutuksen ongelmat taas esiin HS:n haastattelussa viime tiistaina. Hänet kuvattiin Vuosaaren lukiolla.

19.9. 2:00

Kouluasiat ovat puhuttaneet Helsingissä tavallistakin enemmän. Eniten huomiota on saanut inkluusio, jonka ongelmia kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) nosti esiin HS:n haastattelussa.

Inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että erityistukea tarvitsevat lapset käyvät koulua tavallisilla luokilla eivätkä esimerkiksi erityisluokilla tai -kouluissa. Taustalla on lapsen oikeuksien sopimus sekä yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, mutta myös erityisluokkien leimaavuus. Erityistuen tarpeet vaihtelevat suuresti, eikä sitä saavia lapsia yhdistä kuin päätyminen saman kattotermin alle.

Inkluusion toteutusta on arvosteltu jo pitkään. Tavoite on, että kaikilla olisi oikeus riittävään tukeen lähikoulussaan, mutta kunnat eivät ole huolehtineet tuen riittävyydestä. Luokissa on myös lapsia, jotka eivät sopeudu isoon luokkaan, mikä heikentää tai hävittää oppimisrauhaa.

Juuri tästä melko pienestä ryhmästä Razmyar puhui. Hänen mukaansa Helsingissä on inkluusion seurauksena kaoottisia koululuokkia, joissa opettajien on pahimmillaan mahdotonta tehdä työtään. ”En haluaisi sanoa tätä, mutta meillä on lapsia, jotka ovat pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää”, Razmyar maalaili.

Razmyarin haastattelun jälkeen monet opettajat kuvailivat millaista on arki väkivaltaisten ja levottomien oppilaiden kanssa, kun nämä eivät saa tarvitsemaansa tukea (HS 15.9.). Myös kansanedustajat ja ministerit rynnistivät mukaan keskusteluun.

Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta puolestaan tyrmäsi tiistaina yksimielisesti kaupungin budjettiluonnoksessa ensi vuodelle ehdottamat säästöt. Virkamiehet esittävät, että päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kuluja pitäisi leikata ensi vuonna noin 17 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi muun muassa opetusryhmien kasvattamista ja valinnaisten aineiden karsimista.

Kyse on todellakin leikkauksista, vaikka kasvatuksen ja koulutuksen toimialan menoiksi esitettävä 1 381 miljoonan euron summa on viimevuotista suurempi. Tästä budjetista yli puolet menee henkilöstökuluihin ja yli viidennes tilakuluihin eli käytännössä vuokriin. Molemmat menoerät kasvavat selvästi.

Huonolla toteutuksella inkluusion maine on pilattu.

Tilakuluja nostaa nopea inflaatio, mutta myös periaate, jolla kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vuokraa tiloja muilta kaupungin toimijoilta. Kaupunki suunnittelee esimerkiksi Lauttasaaren ruotsinkielisen ala-asteen ja päiväkodin tilojen remontoimista, minkä seurauksena vuosivuokra noussee 428 873 eurosta 1 668 059 euroon.

Säästöjä pitää siksi nipistää toiminnasta esimerkiksi ryhmäkokoja kasvattamalla. Näin uhkaa vastaisuudessa käydä, vaikka valtuusto antaisikin ensi vuoden budjetissa toimialalle enemmän rahaa kuin virkamiehet esittävät.

Inkluusion toteutuksesta on seurannut paikoin vakavia ongelmia, kuten opettajien arkikokemukset muistuttavat. Niihin ongelmiin on puututtava. Oppilailla on oltava työrauha, opettajilla mahdollisuus tehdä työtään.

Monelle inkluusiosta on ollut hyötyä. Valtaosa erityistukea saavista lapsista ei aiheuta häiriötä eikä ongelmia. Huonolla toteutuksella inkluusion maine on kuitenkin pilattu, ja poliitikoilla näyttää nyt olevan into käyttää vaikealta kuulostavaa termiä keppihevosenaan.

Varsinkin Helsingin kouluista puhuessaan moni puhuu verhotusti maahanmuutosta. Myös Razmyar kytki inkluusion ongelmat segregaatioon, mikä tuskin tapahtui vahingossa. Vaaliteemoja haravoivat muutkin kuin perussuomalaiset.

Kouluista on tärkeää puhua, mutta aihe sopii harvinaisen huonosti uhkakuvia ja syntipukkeja etsivään syyllistävään keskusteluun. Inkluusion toteutuksen ongelmia korjataan etupäässä rahalla, joten päätökset rahojen käytöstä paljastavat, mitä poliitikot oikeasti pitävät tärkeänä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?