Putinin sotauho on Venäjän tukijoillekin kiusallista kuunneltavaa

Illuusio siitä, ettei Venäjän hyökkäyssodalla ole seurauksia maan hiljaa pysyneelle keskiluokalle, alkaa puhjeta.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti videoidun puheen YK:n yleiskokoukselle torstain vastaisena yönä.

23.9. 2:00 | Päivitetty 23.9. 6:25

Vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin korottaa panoksia, Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ei hätkähdä. YK:ssa keskiviikkona puhuessaan Biden vakuutti vahvaa tukea Ukrainalle. ”Venäjä on häpeämättä rikkonut YK:n perusperiaatteita. Putin on uhannut avoimesti ydinaseilla Eurooppaa.”

Myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin pokka pitää. Hän vaati muuta maailmaa rankaisemaan Moskovaa.

Putin yrittää palauttaa Ukrainan hyökkäyssodan sen alkupisteeseen. Keskiviikkona julkaistu puhe, osittainen liikekannallepano ja niin sanotut kansanäänestykset Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa ovat yritys viedä sota uudelle tasolle.

Euroopan unioni kiristää pakotepolitiikassa ruuvia ja jatkaa aseapua Ukrainalle. Valmistelut Ukrainan jälleenrakentamiseksi ovat käynnissä. Silti on yhä kysyttävä, onko Euroopassa vieläkään pohjia myöten ymmärretty, miten tuhoisa Venäjän voitto Ukrainasta olisi Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle.

Maailma on jakautunut yhä selvemmin kahtia, demokratioiden ja autoritaaristen maiden leireihin. Leireissä on kuitenkin liikettä. Putinin viime viikon tapaamiset Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksessa Uzbekistanissa osoittivat, ettei Kiinalta löydy Putinille kovinkaan vahvaa tukea.

Myös Intian pääministeri Narendra Modi tuomitsi sodan tavatessaan Putinin. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on myös huomannut, että Venäjään on tarpeen ottaa lisää hajurakoa. Erdoğan sanoi maanantaina, että Venäjän pitäisi palauttaa Ukrainalle kaikki valtaamansa alueet Krim mukaan lukien.

Vaikka YK:n turvallisuusneuvosto on täysin jumissa, YK:n yleiskokouksen enemmistö tuomitsi jo maaliskuussa Venäjän perusteettoman ja laittoman hyökkäyksen Ukrainaan. Toisaalta Yhdysvaltojen johtamilla läntisillä demokratioilla on ollut kova työ saada Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta tukea omalle rintamalleen. Moni kehittyvä maa pysyy mieluummin suurvaltakamppailun sivurajalla kuin osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle.

Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että nurkkaan ajettuna Putin on vaarallisempi kuin koskaan. Presidentti Sauli Niinistön analyysi on, että Putinilla on all in, kaikki pelissä. Putinia ei käännä Kiina eikä Intia, saati lännen johtajien argumentit tai asiantuntijoiden perustelut.

Vaikka Venäjä nyt siirtää yhteiskuntaa sotatilaan, sodan kulku ei muutu heti. Venäjällä ei yksinkertaisesti ole kykyä rekrytoida, kouluttaa ja varustaa nopeasti satojatuhansia sotilaita.

Nurkkaan ajettuna Putin on vaarallisempi kuin koskaan.

Jos Putin päättäisi käyttää joukkotuhoaseita, maailma muuttuisi yhdellä iskulla. Silloin Venäjä eristettäisiin täysin, eikä aidalla keinujille olisi enää sijaa. Pahaa jälkeä saa silti myös perinteisillä aseilla, joita Venäjällä yhä riittää. Maanantaina Venäjä iski ohjuksella Ukrainan toiseksi suurimman ydinvoimalan lähelle.

Venäjän vaikeuksista kertoo kuitenkin, että Venäjä on asekaupoilla Iranin ja Pohjois-Korean kanssa. Venäjältä aseita ostaneet maat puolestaan ymmärtänevät hyvin pian, ettei Venäjällä ole pakotteiden vuoksi enää teknologiaa uusimpien asejärjestelmien päivittämiseksi.

Merkittävin seuraus Putinin puheesta ja osittaisesta liikekannallepanosta voi lopulta olla muutos kansalaisten mielialoissa. Illuusio siitä, ettei hyökkäyssodalla ole seurauksia hiljaa pysyneelle Venäjän keskiluokalle, alkaa puhjeta.

Kansalaiset näkevät, että sotiminen on sujunut surkeasti. Osittaisella liikekannallepanolla Venäjä myöntää, ettei vapaaehtoisia Ukrainaan lähtijöitä enää ole.

Venäjän sisäinen dynamiikka ratkaisee lopulta Putinin kohtalon. Putinin yritys nostattaa kansallistunnetta selittämällä hyökkäyssota puolustussodaksi ei välttämättä onnistu. Vaikka laajojen kansankerrosten ajatuksista ei ole selvää kuvaa, Suomen itärajan yli tulleiden venäläisten järkyttyneet ensikommentit kertovat paljon.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?