Sähkötukia menee keski- ja hyvätuloisille

Hallitus on päässyt sopuun siitä, miten sähkön äkkijyrkästä kallistumisesta kärsiviä autetaan. Nopeasti vaikuttavia täydellisen tasapuolisia ratkaisuja ole tarjolla.

Paras apu sähkölaskuihin olisi leuto talvi.

27.9. 16:30

Jos taloustutkijalta kysyy, miten energian hintojen noususta kärsivää kuluttajaa tulee auttaa, niin vastauksessa on muutamia ydinkohtia. Älä sotke markkinoita, älä ainakaan pysyvästi. Jos on pakko auttaa, niin auta sitten siten, että tuki menee todellakin kuluttajalle – jolloin tuki voi olla jotain, joka muistuttaa rahan jakamista suoraan tilille.

Hallitus on päässyt sopuun siitä, miten sähkön äkkijyrkästä kallistumisesta kärsiviä autetaan. Tarjolle tulisi – jos eduskunta näin lopulta päättää – väliaikainen sähkötuki ja väliaikainen kotitalousvähennys. Vähennyksen saajan sähkölaskun tulisi olla melko suuri, vähintään 2 000 euroa vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana.

Tästä voi päätellä, että kotitalousvähennys suuntautuisi ennen kaikkea suorassa sähkölämmityksessä oleviin omakotitaloihin. Sähkötuki taas menisi niille, joiden tulot ovat niin alhaiset, että kotitalousvähennystä ei voisi hyödyntää täysimääräisesti. Alle 400 euron kuukausittaisilla sähkölaskuilla tukea ei vielä saisi, joten keskimääräiset kerrostaloasukkaat eivät ole tämänkään tuen kohteita.

Suunnitelma täyttää järkevän tukemisen kriteerit kohtalaisen hyvin. Apu on määräaikaista ja menee suoraan kuluttajalle – ja kaikkein kovimman iskun kokeville kuluttajille. Sähkötuki saattaa tosin tuoda yllättäviä lisämenoja: se aiheuttaa Kelalle henkilöstökuluja, joihin ei ole varauduttu.

Arvonlisäveron alentaminen vuoden alkukuukausille on sen sijaan hankalampi ratkaisu. Vero alentuu 24 prosentista kymmeneen. Alv-alennukset tapaavat kadota matkalle.

Jos arvonlisäveron alennus ei mene kotiin saakka, ratkaisu on vain menoa valtiolle, ei yhteiskuntapolitiikkaa. Jos alennus menee perille, etu leviää niillekin, jotka eivät sitä oikeastaan tarvitse.

Kaikissa ehdotetuissa apuratkaisuissa on se sisäänrakennettu tendenssi, että ainakin euromääräisesti ne suuntautuvat keski- tai hyvätuloisille. Toisaalta näissä tuloryhmissä on todennäköisimmin niitä, jotka kokevat sähkösokin voimakkaimmin. Eikä nopeasti vaikuttavia täydellisen tasapuolisia ratkaisuja ole tarjolla.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita