Suomen päätös rajoittaa venäläisten matkustusta tuo uusia ongelmia

Venäjän presidentille Vladimir Putinille sopii taatusti se, että rautaesirippua itärajalle nostaa Venäjän sijaan Suomi.

Suomi tiukentaa venäläisten maahan pääsyä.

28.9. 2:00 | Päivitetty 28.9. 11:00

Venäjän presidentin Vladimir Putinin viikko sitten julistama osittainen liikekannallepano siirsi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun uuteen vaiheeseen. Liikekannallepano näkyi heti myös Suomen itärajalla – autojonoina.

On ymmärrettävää, että moni venäläinen hakee nyt EU-alueelta aikaa ja etäisyyttä arvioidakseen Venäjän kehitystä ja omaa turvallisuustilannettaan. Voi olla myös Ukrainan etu, että tämä joukko lähtee Venäjältä.

Tuskin oli vahinko, että Venäjä julisti liikekannallepanon mutta jätti rajat auki. Kreml pääsee lyhyessä ajassa eroon tyytymättömimmistä ja siten hallinnolle hankalimmista kansalaisista. Lähtijöitä arvioidaan olleen yli 250 000, joista 100 000 on suunnannut Kazakstaniin ja kymmeniätuhansia Georgiaan.

Tilanne on tukala Venäjän rajanaapureille, ja se lisää EU:ssa eripuraa Schengen-maiden välillä. Suomikin on erilinjaisuutta luomassa, vaikka toki ensisijaisesti huolehtii oman rajansa turvallisuudesta.

Suomella ja Venäjällä ei ole enää vanhaa kahdenvälistä suhdetta, ja uusi Nato-Suomen ja Venäjän suhde on vasta muotoutumassa. Venäjä tarkkailee Suomen poliittisia ja sotilaallisia siirtoja ja arvioi, millaiseksi oman linjansa muodostaa.

Mitä Venäjä nyt näkee? Arvopohjallaan liukastelevia poliitikkoja, jotka eivät luota Puolustusvoimien ja suojelupoliisin arvioon venäläisten aiheuttamasta uhasta vaan haluavat rajan kiinni millä perusteella tahansa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksella oli jo ennen liikekannallepanoa poliittinen tahto rajoittaa venäläisten tuloa muttei vielä pykäliä siihen. Maahantulon rajoittamiselle löytyi lopulta juridinen pohja Schengen-pykälän laveasta tulkinnasta.

Presidentti Sauli Niinistö ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat viime perjantaina, että Venäjän kansalaisten maahantulo turistiviisumilla vahingoittaa vakavasti Suomen kansainvälistä asemaa. Mikä tämä haitta varsinaisesti on, se on vielä epäselvää. Kyse lienee suhteesta Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Virolle Suomen päätös on tärkeä voitto.

Valtioneuvosto antanee päätöksensä rajaliikenteen rajoittamisesta torstaina. Voi olla, että Venäjä päättää jopa samana päivänä, ettei asepalvelusikäisiä miehiä päästetä maasta. Joka tapauksessa Suomelle on hyvin keskeistä se, mitä Venäjä tekee rajalle, ja onko Venäjällä kykyä tai halua valvoa rajan toimintaa.

Suomen päätöksenteko on ainakin tähän asti vaikuttanut juridiselta kikkailulta. Nyt olisi tärkeää kuulla, mitä Suomi päättää ja mitä siitä seuraa. Toki poliittisten päätösten tekeminen on usein vaikeaa, varsinkin, kun päätösten olisi oltava laillisia ja mieluiten myös järkeviä.

Auki on, kumoaako Suomi turistiviisumit rajalla, toisin kuin Viro. Jos, kumotaanko myös vaikkapa Saksan myöntämät viisumit. Jos kumotaan, mitä seurauksia sillä on Suomen kansainvälisiin suhteisiin ja yhteiseen EU-linjaan? Samaan aikaan kun Suomi ja muut Schengenin ulkorajavaltiot ovat sulkeneet rajoja, Saksassa on aloitettu pohdinta turvapaikan myöntämisestä Venäjältä mobilisaation vuoksi lähteville.

Jos Suomi kumoaa tulijoiden viisumit rajalla, paine hakea rajalla turvapaikkaa kasvaa. Kun tieto linjasta leviää, laittomasti rajan yli yrittävien määrä voi lisääntyä. Asevelvollisuusikäisten miesten lisäksi Venäjältä haluaa pois naisia ja lapsia ja Venäjän sinne siirtämiä ukrainalaisia.

Putinille taatusti sopii, että rautaesirippua itärajalle nostaa Venäjän sijaan Suomi. EU-maiden erilinjaisuus kasvaa ja lännen toimien uskottavuus hapertuu. Myös sillä, miten Venäjän kansalaiset arvioivat Suomen kohtelevan venäläisiä, on merkitystä turvallisuudelle.

Venäjällä mennään nyt kovaa vauhtia takaisin Neuvostoliiton aikaan. Silloin niin Suomessa kuin miehitetyssä Virossakin pidettiin tärkeänä, että rautaesiripussa oli edes pieniä kurkistusaukkoja, mutta nyt ajattelu länsirajan takana näyttää olevan toinen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita