Päättäjä ei millään ennätä joka paikkaan

Jos luottamustehtäviä kahminut poliitikko on samaan aikaan edustajana monen eri tason päätöksentekoelimessä, hän voi joutua intressiristiriitaan oman päänsä sisällä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko joutuu repeämään moneen paikkaan. Kesäkuussa hän oli Luxemburgissa euroalueen valtiovarainministerien kokouksessa.

28.9. 18:00

Kun aluevaltuustot aloittivat alkuvuodesta, tuli monelle poliitikolle mahdollisuus osallistua päätöksentekoon uudella tasolla – entisten lisäksi. Ajatuspaja Liberan tuoreen selvityksen mukaan (HS 28.9.) nykyisistä kansanedustajista 86 prosenttia on myös kunnanvaltuutettuja ja 54 prosenttia aluevaltuustoissa.

Luottamushenkilöiden kolmoismandaatti yhtäaikaisesti paikallishallinnossa, aluehallinnossa ja valtakunnanpolitiikassa ei ole poikkeuksellista. Li Andersson (vas) ja Annika Saarikko (kesk) ovat paitsi ministereitä, kansanedustajia ja puolueidensa puheenjohtajia myös valtuutettuja kotikunnassaan ja edustajia hyvinvointialueen valtuustossa. Heillä on siis viisi päällekkäistä poliittista mandaattia.

Päällekkäiset mandaatit johtuvat Suomen vaalijärjestelmästä. Moni tekee äänestyspäätöksen ensi sijassa ehdokkaan, ei niinkään puolueen perusteella. Puolueet luonnollisesti haluavat tunnetut edustajansa ehdolle ääniharavoiksi mahdollisimman moniin vaaleihin. Siksi kysymys ei välttämättä ole siitä, että päättäjä hamuaa valtaa – hän ei vain osaa sanoa ei.

Yksi ongelma on monitasoisen päättäjän ajankäyttö. Mistä löytyy aika lukuisiin eri päätöksentekoelinten kokouksiin? Ja ennen kaikkea: mistä päättäjä saa aikaa perehtyä eteen tuleviin asioihin? Mielikuva salkku kädessä ovensuussa pyörähtävästä kansanedustaja-valtuutetusta ei anna hyvää kuvaa yhteisten asioiden hoitamisesta.

Ennen ei kahdessa paikassa voinut olla samanaikaisesti. Nykytekniikka on tehnyt senkin mahdolliseksi: kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) oli läsnä kaupunkitilalautakunnan kokouksessa ja samaan aikaan etänä aluevaltuuston kokouksessa.

Ongelmia voi tulla myös monella tuolilla istuvan erilaisten etujen ristiriidoista. Ajaako kansanedustaja-aluevaltuutettu oman hyvinvointialueensa vai valtakunnan etua? Nämä edut eivät välttämättä mene aina yksiin, joten päättäjä voi joutua intressiristiriitaan itsensä kanssa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita