Venäjä yrittää nyt uhitella monella tavalla

Venäjän pyrkimyksenä on nyt kiireesti ottaa Ukrainassa käyttöön b-suunnitelma, kun a-suunnitelma romahti. Osana b-suunnitelmaa Venäjä yrittää hämmentää mieliä lännessä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui tiistaina kokoukseen, jossa käsiteltiin maatalousaiheita.

29.9. 2:00 | Päivitetty 29.9. 6:22

Viime päivinä on saatu seurata, kuinka Venäjä on yrittänyt siirtää Ukrainassa käymäänsä sotaa uuteen asentoon.

Ensin Venäjä alkoi kiiruhtaa ”kansanäänestysten” lavastamista Ukrainalta miehittämillään alueilla. Heti perään presidentti Vladimir Putin julisti Venäjällä liikekannallepanon, jota hän kutsui ”osittaiseksi”. Samalla Putin sanoi Venäjän olevan sodassa länttä vastaan.

Äänestysten esittäminen ja miesten kerääminen tykinruuaksi oli vielä kesken, kun maanantaina Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan kulkevissa Nord Stream -kaasuputkissa tai niiden vierellä tapahtui räjähdyksiä Bornholmin saaren lähistöllä. Räjähdysten seurauksena putkissa on nyt vuotoja.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi tiistaina, että räjähdykset johtuivat ”selvästi tahallisista toimista”. Saksalainen Der Spiegel -lehti kertoi Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun CIA:n varoittaneen Saksaa putkiin mahdollisesti kohdistuvista iskuista jo viikkoja sitten.

Pääepäillyksi nousi nopeasti Venäjä. Räjähdykset sopisivatkin hyvin Venäjän hybridioperaatioiden pelikirjaan. Kun tieto räjähdyksistä tiistaina levisi, levisi nopeasti myös hermostuneisuus. Sabotaasin tekijästä jää kuitenkin leijumaan pieni epäilys ja epävarmuus, jonka avulla osuutensa voi kiistää loppuun asti. Ellei Venäjä sitten halua ylpeillä asialla.

Tilanne on nyt ikävä ja vielä aiempaakin vaarallisempi koko Euroopalle.

Venäjän lavastamat ”kansanäänestykset” ovat osa näytelmää, jossa Venäjä liittää Ukrainan alueita itseensä muka niiden asukkaiden toiveesta. Putinin odotetaan antavan asiaa koskevan ilmoituksen jo perjantaina.

Prosessin jälkeen alueet ovat Kremlin mielestä osa Venäjää, joten Ukrainan vallatessa omia alueitaan takaisin se Venäjän mukaan hyökkää Venäjälle. Sen jälkeen Venäjän on mahdollista julistaa sota Ukrainalle. Isoin pelko liittyy ydinaseisiin, joiden käytöstä omien alueiden puolustamiseen Putin ja muut Venäjän edustajat ovat viime aikoina vihjailleet.

Liikekannallepanoa selittää asevoimien nykyisten voimien loppuminen, mutta samalla Venäjän johto viestittää Ukrainalle ja lännelle, että se on valmis heittämään satojatuhansia miehiä Ukrainaa vastaan tarvittaessa pitkäänkin.

Kaasuputkien sabotoinnille Venäjällä sen sijaan voi olla useita syitä. Pahimmillaan Venäjä haluaa laajentaa aseellista konfliktia Itämerelle, mutta todennäköisemmin tavoitteena on kylvää eripuraa lännessä, lähettää viesti kyvykkyydestä, herättää hämmennystä ja pelkoa, pakottaa länsi taas reagoijan rooliin, irvailla ilmastohuolille ja vahvistaa kuvaa Venäjän arvaamattomuudesta.

On silti hyvä muistaa, että nykytilanteessa ollaan, koska Putinin alkuperäinen suunnitelma Ukrainassa epäonnistui. Liikekannallepano, ydinaseilla uhkailu ja kiireellä järjestetyt ”kansanäänestykset” ovat hätäinen reaktio Ukrainan menestyksekkääseen vastahyökkäykseen. Ne ovat ennen muuta Venäjän johdon pyrkimys saada vakautettua rintaman tilanne ja pelata aikaa, jotta länsi unohtaisi Ukrainan. Myös sabotaasi on merkki heikkoudesta.

Lännessä on syytä ymmärtää tilanteen vaarallisuus. Putin ei ole vieläkään ymmärtänyt alkuperäistä virhettään vaan näyttää edelleen uskovan, että Ukraina ei ole itsenäinen toimija. Totuus tekee aikanaan kipeää, ja silloin Putin voi olla erityisen vaarallinen.

Samalla on pidettävä pää kylmänä. Lännen on näytettävä selvästi, että rajoja ei voi siirrellä ydinaseilla uhkaamalla. Tukea Ukrainalle on nyt lisättävä nopeasti.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita